Uutislistaukseen

Kirkonmäen rakennuksia kesämaisemassa.

Uusia polkuja vaellettavaksi

23.6.2021 13.50

Kirkonmäeltä alkaa myös Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti

Kesäkuun alussa valmistui Kokkolan suomalaisen seurakunnan kolme uutta Mietiskely- ja rukouspolkua, joista yksi sijoittuu Kirkonmäelle, kaksi muuta Marian ja Annan hautausmaille.
Kirkonmäen vaelluspolku on muutaman sadan metrin mittainen ja kolmesta uudesta reitistä sisällöltään laajin. Reitin 16 kohdetta liittyvät Kirkonmäen historiaan, rakennuksiin, muistomerkkeihin, Chydenius-pappilaan ja kotiseutumuseoon. Reitin lähtöpaikka on Saarimäentien varrella olevien kivipaasien eli maankohoamismerkkien luona.

Kaarlelan kirkko.Kirkonmäeltä alkaa myös Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti, joka on valmistumassa Pohjanmaalle. Reitin pohjoisin osa Kokkolasta Vaasaan on viimeistelyä vaille valmis, mutta  eteläinen osa Vaasasta Kristiinankaupunkiin on vielä kesken. 
Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitit ovat 1 000 vuotta sitten eläneen viikinkikuninkaan, Olavi Haraldinpojan, mukaan nimettyjä pyhiinvaellusreittejä. Olavinreitit ovat yksi 45 kulttuurireiteistä Euroopassa. 
Norjaa vuosina 1015-1030 hallinnut Olavi kuoli 35-vuotiaana taisteluissa. Hänet haudattiin Trondheimiin ja julistettiin pian kuoleman jälkeen pyhimykseksi. 
Olavin hauta Trondheimin tuomiokirkossa on pohjoismaiden keskeisin pyhiinvaelluskohde.
- Yhtä tärkeä kohde kuin Santiago de Compostela Espanjassa tai Rooma tai Jerusalem, mutta ei yhtä tunnettu, projektin vetäjä Carola Wiik Kvarnen koulutuskuntayhtymästä kertoo Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa.
Olavin-reitit kuuluvat Euroopan kulttuurireitteihin, joille sertifikaatin myöntää Euroopan Neuvosto. 
Rannikko-Pohjanmaan pyhiinvaellusreittiprojektista, St Olav i Österbotten, vastaa Kvarnen koulutuskuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat Pietarsaari, Kokkola, Kruunupyy, Luoto ja Pedersöre. 

Kokkolan suomalaisen seurakunnan Mietiskely- ja rukouspolut ovat omia itsenäisiä polkujaan, mutta linkittyvät monisataiseen pyhiinvaellusperinteeseen.
Erilaiset hiljaisuuden polut, pyhiinvaellukset, ovat nyt nosteessa. Pyhiinvaellus yhdistää luonnossa kulkemisen, hiljentymisen, kulttuurihistorian ja irtioton arjesta.
Myös Oulun hiippakunta on asettanut yhdeksi painopistealueekseen erilaisten pyhiinvaellusreittien kehittämisen alueellaan.

Kaikki neljä Kokkolan suomalaisen seurakunnan Mietiskely- ja rukouspolkua voi kiertää haluamassaan järjestyksessä. Kohteisiin sisältyy historiatietoa sekä mietiskely- ja hartaustekstejä. Vaeltaminen tutuissakin paikoissa voi avata uusia ulottuvuuksia. 
Uusien ”polkujen” kulkeminen ja tutkiminen kauniissa kesäisessä luonnossa sopii vaikkapa juhannuskävelijöille.

Reitit ja kohteet löytyvät Kokkolan suomalaisen seurakunnan nettisivuilta

Kolme postilaatikkoa.Kokkolan suomalaisen seurakunnan Mietiskely- ja rukouspolut:

  • Opasvihkoja on myös reittien lähtöpaikoilla postilaatikoissa: Kirkonmäellä parkkipaikan ilmoitustaulun viereisessä, Annan hautausmaalla portin läheisyydessä ja Marian hautausmaalla siunauskappelin edessä.
  • Vihkoja saa myös seurakuntayhtymän neuvonnasta.
  • Vihot on tarkoitettu ensisijassa heille, joilla ei ole älypuhelinta. 
  • Hautausmaiden kohteet löytyvät karttaan merkittyjen numeroiden perusteella, Kirkonmäen kohteet teksteihin liittyvien kuvien perusteella.
  • Kohteisiin sisältyy historiatietoa sekä mietiskely- ja hartaustekstejä. 
  • Tutustu myös: evl.fi/pyhiinvaellus ja evl.fi/pyhiinvaellus/pyhiinvaellukset-suomessa

Mietiskely- ja rukouspoluissa on kyse eräänlaisesta hiljaisuuden polusta, jolla voi liikkua yksin, kaksin tai pieninä ryhminä. Erilaisia vaellus- ja pyhiinvaellusreittejä on Suomessa lukuisia. Kokkolassa on haluttu käyttää nimeä mietiskely- ja rukouspolku.

Pyhiinaellus, lyhyt tai pitkä, voi herättää kysymyksiä, mistä olen tulossa, mihin menossa ja mikä on oma paikkani. Matkan varrella pyhät paikat ja kulkeminen nostaa esiin oman elämän iloja ja suruja. Kulkiessa on tilaa pohtia elämän isoja kysymyksiä rauhassa. 

Matkan pituus ei ole olennaista, sillä pyhiinvaellus on aina myös matka sisäänpäin, syvyyssuunnassa. Pyhiinvaelluksille jokainen on tervetullut osallistumaan omista lähtökohdistaan käsin sellaisena kuin on. Anna-Maija Raittilan kuvaa vaellusta: ”Otan yhden askelen kerrallaan ja pääsen perille.”  

 

Kirkonmäen reitti

Kaarlelan kirkon vaivaisukko.Kirkonmäellä oletettu lähtöpaikka on Saarimäentien varrella olevat kivipaadet, jotka ovat maankohoamisen merkkejä.

Reilun puolenkilometrin mittaisen reitin varrella on 16 kohdetta, jotka liittyvät Kirkonmäen historiaan, rakennuksiin ja muistomerkkeihin.

Kohteisiin on liitetty historiatietoa Kaarlelan kirkosta, siunauskappelista ja sankarihaudoista, vaivaisukosta, seurakuntakodista, Isovihaan ja Nuijasotaan liittyvistä muistomerkeistä, Elämän pursi -patsaasta, Chydenius-pappilasta ja kotiseutumuseosta, aurinkokellosta sekä omenapuusta.

Kohteet löytyvät teksteihin liittyvien kuvien perusteella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nainen ja lapsi kävelevät hautausmaalla.

Marian hautausmaa

Reitin oletettu lähtöpaikka on Marian kappelin luona. Voit kulkea mietiskely- ja rukouspolkua kohteelta toiselle tai vain istua sopivalle penkille ja miettiä, miten elämä on sinua kuljettanut.

Marian hautausmaalla on 13 kohdetta liittyen kaupungin ja seurakunnan historiaan, rakennuksiin ja muistomerkkeihin.

Puhuttelevia ovat muun muassa hautausmaan kappelit, portit, suojeltu ja metsittynyt luonnontilainen hautausmaa, kivimuurit, sankarihaudat, historiallisista hautapaikoista esimerkiksi englantilaisten sotilaiden hauta Halkokarin kahakan ajoilta, venäläisten sotilaiden hautausmaa sekä monet muistomerkit, -kivet ja hautaristit.

Kohteet löytyvät karttaan merkittyjen opastenumeroiden perusteella.

 

Annan hautausmaa

Annan hautausmaan Äiti ja lapsi -patsas.Annan hautausmaalla kohteita on kahdeksan. Näistä voisi mainita hautausmaan portin, Äiti ja lapsi -patsaan, muualle haudattujen muistokiven, muistolehdon, lyhdyn, ristin sekä kaivon oravatikkaineen.

 

 

 

 

 

Hiippakunnallinen yhteistyö

Oulun hiippakunnassa on kartoitettu alueen pyhiinvaellusten tilannetta ja seurakuntien ja yhteistyökumppaneiden kiinnostusta pyhiinvaellusreittien rakentamiseen ja kehittämiseen.  Oulu valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Siihen liittyen hiippakunta on asettanut yhdeksi painopistealueekseen erilaisten pyhiinvaellusreittien kehittämisen alueellaan.

Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti valmistumassa Pohjanmaalle

Pohjanmaan ensimmäinen pyhiinvaellusreitti on valmistumassa. Valmiina on reitin pohjoisosa Kokkolasta Vaasaan. Vaasan ja Kristiinankaupungin välinen matka on vielä selvittelyn alla. 
Kokkola-Vaasa -reitti alkaa Kirkonmäeltä ja kulkee Larsmon kautta Pietarsaareen (Kvikant, Öja, Bosund, Eugmo, Fagernäs, Holm, Risö) jatkuen sieltä Fäbodaan, Nabbaan ja Socklottiin, Uuteenkaarlepyyhyn ja edelleen Vaasaan.

Syyskuussa Kvarnenilla on suunnitteilla neljän päivän pyhiinvaellus Kokkolasta Uuteenkaarlepyyhyn, johon kiinnostuneet voivat osallistua. Lisätietoja löytyy lähempänä Kvarnenin sivustolta Vandring -otsikon alta.

Kyse on noin 1 000 v sitten eläneestä norjalaisesta viikinkikuninkaasta ja hänen mukaansa nimetystä reitistä. Kuningas Olavi on haudattu Norjan Trondheimiin. Olavinreittejä on useita ja ne kuuluvat Euroopan laajoihin kulttuurireitteihin. Jotta nimeä voisi käyttää, täytyy olla historiallisia perusteita, jotta voi hakea reitille sertifikaattia Euroopan neuvostolta. Esimerkiksi Pedersören ja Närpiön kirkot on pyhitetty Pyhälle Olaville.

Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus Turkuun

Turun kaupungilla ja evankelisluterilaisella kirkolla on yhteinen pyhiinvaellushanke (2020-2022), jonka tavoitteena on kertoa pyhiinvaelluksesta yleisesti, tehdä suomalaisia pyhiinvaelluksia tunnetuksi ja perustaa Turkuun Suomen ensimmäisen pyhiinvaelluskeskus. Hanke palvelee kaikkia pyhiinvaelluksesta kiinnostuneita ja pyhiinvaellusverkostoja. 

Keskus avattiin Turun tuomiokirkossa kesäkuun alussa ja se palvelee vaeltajia Tuomiokirkon aukioloaikoina elokuun loppuun asti. Siellä voi saada muun muassa tietoa pyhiinvaellusreiteistä, levähtää, tavata ihmisiä, lukea kirjoja ja hiljentyä.

Kaikki pyhiinvaeltajat eivät lähde matkaan uskonnollisista syistä. Moni etsii vaellukselta hiljaisuutta, henkisyyttä/hengellisyyttä tai yksinkertaisesti liikuntaa. Ekumeenisuus ja katsomusten moninaisuus ovat tärkeitä pyhiinvaelluksen lähtökohtia.
 

Tekstit ja kuvat: Taina Lamminen

Penkki hautausmaan polkujen varrella.