Edellä kulkija

Samaan aikaan, kun olemme matkalla kohti joulun kirkkainta valoa, elämme myös vuoden pimeintä aikaa. Jo iltapäivän ensimmäisinä tunteina ikkunasta kajastaa enää vain hento auringonlasku ennen pimeän saapumista. 
Pimeässä liikkuessamme tarvitsemme valoa, jotta löydämme määränpäähämme. Valo toimii tien viittana ja turvana.

Sunnuntaina vietämme kolmatta adventtia. Adventin merkitys ”Herran saapuminen” korostuu Johannes Kastajan toimiessa tien raivaajana. Hän on kuin se valo, joka johdattaa meidät perille.

Joulun alla monien kotien perinteisiin kuuluu perusteellinen joulusiivous. Pölyt pyyhitään sieltäkin, minne ei koko vuoden aikana olla ehditty edes kurkistaa.
Johannes kehottaa puhdistamaan myös sydämemme ja laskemaan yllemme rauhan. Siksi toivonkin, että sinä voit tänäkin jouluna laskea pölyhuiskan käsistäsi ja antaa Kristuksen tulla sydämeesi. 
Ota vastaan se rauha, jonka Jumala Pojassaan meille suo. Siinä on joulun tärkein sanoma.

Tiia Hauhio
seurakuntapastori
Kokkolan suomalainen seurakunta
tiia.hauhio@evl.fi

Opetuslapset menivät Johanneksen luo ja sanoivat: ”Rabbi, nyt on ruvennut kastamaan myös se mies, joka oli kanssasi Jordanin toisella puolen ja josta annoit hyvän todistuksen. Kaikki menevät hänen luokseen.”
    Johannes vastasi: ”Kukaan ei voi ottaa mitään, ellei sitä anneta hänelle taivaasta. Te voitte itse todistaa, että minä sanoin: ’En minä ole Messias. Minut on lähetetty kulkemaan hänen edellään.’ Sulhanen on se, jolla on morsian. Mutta sulhasen ystävä seisoo hänen vieressään ja kuuntelee, mitä hän puhuu, ja iloitsee suuresti sulhasta kuunnellessaan. Niin iloitsen minäkin, ja iloni on nyt täydellinen. Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.”