Hautajaisten jälkeen

Hautajaisten jälkeen hankitaan hautamuistomerkki ja järjestetään perunkirjoitus.Hautamuistomerkkejä.

Hautamuistomerkki ja hautojen hoito

Haudalle on tapana hankkia muistomerkki. Se voi olla hautakivi, risti tai veistos. Seurakunta ei edellytä muistomerkin hankintaa, eikä sen hankkimisella ole kiire.

Ennen hankintaa tulee selvittää, minkä kokoinen ja tyylinen muistomerkki voi olla. Hautausasiakirjoista selviää, millaisia ohjeita muistomerkistä on annettu sille alueelle, missä hauta sijaitsee.

Vanhaan sukuhautaan haudattaessa omaisten tulee sopia seurakunnan kanssa reunakivien ja muistomerkin siirtämisestä.

Hautaustoimistosta on mahdollista hankkia väliaikaiseksi merkiksi haudalle valkoinen puuristi, jossa on vainajan nimi.

Omaiset ovat vastuussa haudan hoidosta. He voivat huolehtia siitä itse tai antaa haudan hoidon seurakunnan tehtäväksi.

Omaisten on poistettava hautaamisen yhteydessä haudalle lasketut kukkalaitteet touko-syyskuussa 14 päivän ja muulloin 30 päivän kuluessa. Sen jälkeen seurakunnalla on oikeus poistaa kukkalaitteet.

Kokkolan seurakuntayhtymällä on hautainhoitorahasto, joka ottaa korvausta vastaan hoitaakseen hautoja joko yhdeksi tai useammaksi
vuodeksi. Haudanhoitosopimus tehdään seurakuntayhtymän taloustoimistossa.

Kuolinpesä ja perunkirjoitus

Kuolinpesän osakkaat voivat hoitaa kuolinpesän omaisuutta yhdessä. Tällöin omaisuudesta määrääminen edellyttää kaikkien osakkaiden yhteistä päätöstä.

Pankit, posti ja eri viranomaiset edellyttävät selvitystä pesänhoitajan toimikelpoisuudesta. Jos pesää hoitaa lähisukulainen, riittää henkilötodistus ja kirkkoherranvirastosta tilattava sukuselvitys, josta sukulaisuussuhde selviää.

Kuolinpesän hoitaja maksaa käytettävissä olevista varoista hautajaisiin kuuluvat menot. Nämä maksut ovat ensisijaisia ja menevät muiden maksujen edelle.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden sisällä kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus kuuluu ensisijaisesti sille kuolinpesän osakkaalle, jonka hallussa vainajan omaisuus on, yleensä leskelle.

Perunkirjoitukseen on kutsuttava vainajan puoliso, perilliset ja yleistestamentin saaja tai saajat. Varmin tapa on lähettää kutsu kirjallisena, saantitodistuksella varustettuna.

Perunkirjoitukseen tarvittavien todistusten ja selvitysten hankkiminen vaatii aikaa, joten toimiin kannattaa ryhtyä ajoissa. Perunkirjoitusta varten tarvitaan muun muassa virkatodistukset kaikista niistä kotipaikoista, joissa vainaja on ollut kirjoilla täytettyään 15 vuotta. Todistuksista tulee ilmetä myös perilliset. Kirkkoherranvirastosta voi pyytää apua perunkirjoitukseen tarvittavien virkatodistusten hankkimisessa.

Jos pesän osakas epäilee, että pesän asioita ei hoideta asianmukaisesti, hän voi tehdä käräjäoikeudelle hakemuksen pesän omaisuuden luovuttamisesta pesänselvittäjän hallintaan. Pesä on syytä luovuttaa aina pesänselvittäjän hallintaan, jos tiedossa olevat velat ylittävät pesän varat.

Perukirjasta on kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta jätettävä yksi kappale vainajan kotipaikan verotoimistoon perintöveron määräämistä varten.