Hautaan siunaaminen

Hautaan siunaaminen on kirkollinen toimitus. Siinä omaiset osoittavat kunnioitusta, huolenpitoa ja surua menetettyään läheisen ja rakkaan ihmisen.

Hautaan siunaamistoimitus koostuu 

• raamatunluvusta ja rukouksesta
• puheesta ja siunaussanoista sekä 
• virsistä ja muusta musiikista.

Tavallisesti vainajan omaiset keskustelevat papin kanssa ennen hautauspäivää. Keskustelussa puhutaan yleensä vainajan elämänvaiheista ja persoonasta, siunaustoimituksen kulusta sekä muistotilaisuuden luonteesta.

Kokkolassa on käytäntönä, että pappi ja mahdollisuuksien mukaan myös kanttori osallistuvat muistotilaisuuteen, mikäli omaiset niin toivovat.

Virret

Omaiset voivat sopia virsistä papin kanssa. Toimituksen musiikista vastaa kanttori, jonka kanssa on syytä keskustella, mikäli omaisilla on erityistoivomuksia musiikin suhteen.

Siunaustilaisuudessa lauletaan virsikirjan virsiä. Seurakunnan tiloissa pidettävässä muistotilaisuudessa voidaan laulaa muita vainajalle ja omaisille rakkaita hengellisiä lauluja.

Jos omaisilla on voimia paneutua virsiin, niiden sanoma voi lohduttaa surun kohtaamisessa ja surussa elämisessä. Virsikirjassa on virret ryhmitelty osastoittain. Hautajaisiin sopivia virsiä löytyy osastoista Hautaus sekä Kuolema ja iankaikkisuus. Kirkkovuoden virsistä sisältävät hautajaisiin sopivia virsiä ainakin osastot Kristuksen kärsimys ja kuolema, Pääsiäinen ja Pyhäinpäivä.

Istumajärjestys

Omaiset istuvat kappelissa niin, että lähimmät istuvat etumaisen penkkirivin keskellä ja muut vapaasti mutta niin, että saattoväki on mahdollisimman lähellä vainajaa.

Kirkossa voidaan perinteisen tavan mukaan istua niin, että vainajan omaiset ja sukulaiset asettuvat takaa katsoen oikealle puolelle ja vasemmalle asettuvat ystävät ja työtoverit.

Siunauskaava

Hautaan siunaaminen toimitetaan kirkkokäsikirjan kaavan mukaisesti. Kaavasta keskustellaan papin kanssa hautajaisia valmisteltaessa. Musiikista keskustellaan kanttorin kanssa. Siunaava pappi huolehtii siunaustilaisuuden etenemisestä ja ilmaisee selvästi omaisille siunauksen aikana, milloin saattoväki nousee seisomaan ja milloin lausutaan yhteen ääneen.

Jos omaiset tahtovat lukea siunauskaavaan liittyvän raamatunkohdan, siitä voi sopia papin kanssa.

Kukat

Seppeleiden ja kukkien laskeminen arkulle ja haudalle on kristillinen perinne ja vertauskuva. Seppele on iankaikkisuuden symboli, kukat muistuttavat elämän katoavaisuudesta.

Kokkolassa on tapana laskea kukat sen jälkeen, kun siunaava pappi on lausunut Herran siunauksen ja sitä seuraava virsi tai musiikkiesitys on loppunut. Kukat voidaan laskea myös alkusoiton jälkeen ennen ensimmäistä virttä tai vasta haudalla.

Omaiset laskevat kukkalaitteensa ensimmäisinä. Vanhan perinteen mukaan lähin omainen laskee kukkansa arkun pääpuoleen, vainajan sydämen puolelle. Lähisukulaisia seuraavat muut sukulaiset, työnantaja, järjestöt ja ystävät.

Kukkalaitteiden laskijat astuvat vuorotellen arkun ääreen, seisovat hetken hiljaa ja joku heistä lukee tervehdyksen. Tämän jälkeen kukkalaite lasketaan arkun sivuille. Hetken hiljentymisen jälkeen seppeleen laskijat kääntyvät lähiomaisiin päin, kumartavat ja palaavat paikalleen.

Jos samaa kukkalaitetta laskemassa on useita saattajia, voidaan menetellä niin, että osa saattajista käy laskemassa kukat arkulle ja muut nousevat seisomaan paikallaan.

Kukkien laskemisen jälkeen lauletaan virsi.

Hautaansaatto

Kun siunaustoimituksen päätösvirsi on laulettu, pukeudutaan päällysvaatteisiin, noudetaan kukat arkun luota ja valmistaudutaan hautaussaattoon.

Arkkuhautauksessa tarvitaan tavallisesti kuusi kantajaa. Arkku saattaa olla yllättävän painava, mikä on otettava huomioon kantajia valittaessa. Kantajina ovat yleensä miespuoliset lähisukulaiset tai ystävät. Läheisimmät kantavat arkkua pääpuolesta. Kantajien paikoista on hyvä sopia etukäteen. Siunaustoimituksen päätyttyä kantajat asettuvat arkun ympärille päällysvaatteisiin pukeutuneina.

Vainaja kannetaan loppusoiton aikana jalkopää edellä saattovaunuun.

Jos siunaus tapahtuu Marian kappelissa, kantajat vievät saattovaunun haudalle. Suntio kulkee hautaussaatossa ensimmäisenä. Hänen jälkeensä tulee arkku kantajineen. Lähiomaiset kulkevat arkun jäljessä.

Jos siunaus tapahtuu kirkossa, arkku siirretään hautausmaalle hautaustoimiston vainajankuljetusautolla.

Haudalle tultaessa suntio ohjaa arkun laskemisen. Vanhan kristillisen tavan mukaan vainaja haudataan siten, että hänen kasvonsa ovat itään päin. Itä ymmärretään ylösnousemuksen suunnaksi.

Kun arkku lasketaan hautaan, miespuoliset saattajat ottavat lakin pois päästään. Kantajat ottavat lakin pois päästään laskettuaan arkun hautaan ja jäävät hetkeksi haudan äärelle.

Omaiset voivat peittää haudan joko kokonaan tai osittain. Asiasta sovitaan hautausjärjestelyjen yhteydessä. Haudan peittämisen aikana voidaan laulaa virsiä. Jos hautaa ei luoda umpeen heti, se peitetään kannella. Tällöin hautausmaan henkilökunta peittää haudan myöhemmin, yleensä seuraavana arkipäivänä.

Kukkalaitteet viedään haudan päälle. Lähiomaiset laskevat kukkalaitteensa hautakummulle ensin, ja sen jälkeen muut tuovat omansa vapaassa järjestyksessä. Sen jälkeen lauletaan virsi.

Lopuksi joku omaisista kutsuu saattoväen muistotilaisuuteen.

Tuhkaaminen ja maahan laskeminen

Hautaan siunaaminen on tuhkauksen yhteydessä samanlainen kuin arkkuhautauksessa.

Siunaustilaisuuden päättyessä esitetään kutsu mahdolliseen muistotilaisuuteen. Jos siunaustilaisuus on Marian siunauskappelissa, tilaisuuden päättyessä vainajan arkku jää kappeliin ja saattoväki lähtee muistotilaisuuteen. Jos hautaan siunaaminen tapahtuu kirkossa, siunaustilaisuuden päätyttyä arkku siirretään takaisin vainajien säilytystilaan. Hautaustoimisto toimittaa arkun myöhemmin krematorioon.

Tuhkahautauksessa ei tarvita kantajia. Siunaustilaisuuden jälkeen omaiset vievät kukkalaitteet haudalle, johon vainajan tuhka sijoitetaan. Toimintatavasta on hyvä keskustella hautausjärjestelyjen yhteydessä.

Uurnan laskeminen uurnahautaan tapahtuu erikseen sovittuna aikana. Omaiset noutavat uurnan kappelista ja kätkevät sen seurakuntayhtymän työntekijän avustuksella hautaan.

Uurnaa tai tuhkaa maahan kätkettäessä voidaan viettää papin tai maallikon johtamana rukoushetki. Kirkkokäsikirjassa on erityinen hautaankätkemisen kaava, jota voidaan tilaisuudessa noudattaa. Jos omaiset toivovat tilaisuuteen pappia, siitä sovitaan etukäteen.

Tuhka tai tuhkauurna voidaan haudata arkkuhautaan, uurnahautaan, muistolehtoon tai sirottelulehtoon. Annan hautausmaalla on erillinen uurnahauta-alue. Uurnahauta-alue eroaa muistolehdosta siinä, että uurnahauta-alueella haudat ovat erillisiä ja niiden sijainti on tarkasti omaisten tiedossa. Uurnahauta-alueen haudoille saa pystyttää erillisen muistomerkin.

Annan hautausmaalla sijaitsee myös muistolehto ja sirottelulehto. Muistolehtoon vainajan tuhka kätketään uurnassa ja sirottelulehtoon ilman uurnaa. Omainen ei voi olla paikalla, kun hautausmaan viranomainen hautaa tuhkan muistolehtoon. Muistolehtoon ja sirottelulehtoon kätketyn tuhkan sijainti on ainoastaan hautausmaan viranomaisten tiedossa, eikä sitä kerrota omaisille.

Annan hautausmaan muistolehtoon ja sirottelulehtoon haudatuille on mahdollista hankkia nimilaatta yhteiseen muistokiveen kiinnitettäväksi. Seurakunta­yhtymä hoitaa nimilaattojen hankinnan ja asennuksen.

Nimilaatan tilauksen voi tehdä Annan hautausmaan toimistolla tai seurakuntayhtymän taloustoimistossa.

Muistotilaisuus

Siunaustoimituksen jälkeen vietetään yleensä muistotilaisuus. Se voidaan järjestää seurakunnan tiloissa. Muistotilaisuuspaikka sovitaan kirkkoherranvirastossa samalla kun sovitaan siunauksen toimittamispaikasta.

Muistotilaisuudessa on tapana 

• lukea adressit
• laulaa virsiä
• pitää puheita  
• muistella vainajaa

Muistotilaisuudessa voi olla myös laulu-, musiikki- ja lausuntaesityksiä. Omaiset suunnittelevat muistotilaisuuden ohjelman ja neuvottelevat siitä etukäteen papin kanssa.

Muistotilaisuuspaikat
Muistotilaisuuspaikasta ja pöytäliinoista peritään vuokra voimassa olevan hinnaston mukaan.

Muistotilaisuuspaikat: (suluissa tilaan mahtuva henkilömäärä):
Seurakuntakeskuksen Alasali (150) ja Yläsali (200)
Seurakuntakeskuksen Mikaelsali (120) ja kahvio (50)
Kaarlelan seurakuntakodin Anders-sali (200) ja kahvio (120)
Kaarlelan seurakuntakodin Anna-sali (100) ja kahvio (50)
Kaarlelan seurakuntakodin Martta-sali (50)
Koivuhaan seurakuntasali (80)
Ykspihlajan seurakuntasali (80)
Lähetyssoppi (30)

Lisää tietoa tiloista löydät täältä.

Suruliputus

Hautauspäivänä on tapana liputtaa vainajan kodissa ja muistotilaisuuspaikassa. Tällöin suruliputetaan eli lippu pidetään puolitangossa kello 8:sta alkaen. Siunaustilaisuuden päätyttyä nostetaan lippu kokosalkoon. Myös virallisena liputuspäivänä suruliputetaan.

Suomen lippu nostetaan puolitankoon viemällä lippu ensin ylös ja laskemalla se sitten kolmanneksen verran alaspäin.