Vapaaehtoisten kirkkopyhän väkeä Kokkolan kirkossa.

 

Jumalanpalvelus on seurakunnan keskus

Seurakuntalaiset ja työntekijät valmistelevat ja toteuttavat jumalanpalveluksen yhdessä. Jumalanpalvelukseen on jokainen tervetullut, se on yhteinen Jumalan kansan juhla. Jumalanpalveluksissa eletään kirkkovuoden rytmissä.
 
Seurakuntalaisista koostuvat jumalanpalvelusryhmät ovat apuna jumalanpalvelusten toteuttamisessa. Seurakuntalaisen tehtävänä voi olla esimerkiksi lukea Raamatun tekstejä tai kantaa kolehtia.

Jumalanpalvelusta vietetään sunnuntaisin ja pyhäpäivinä pääsääntöisesti seuraavasti. Katso päiväkohtaiset tiedot alla olevasta kalenterista.

  • Kokkolan kirkossa klo 10
  • Kaarlelan kirkossa klo 18 
  • Ykspihlajan kirkossa talviaikaan noin kaksi kertaa kuukaudessa klo 14

Ellet pääse kirkkoon, jumalanpalveluksen voi kuunnella myös netin kautta.

Ehtoollisleipä ja -viini

Kokkolan, Kaarlelan ja Ykspihlajan kirkoissa on tarjolla sekä vehnästä valmistettua että gluteenitonta ehtoollisleipää erillisellä lautasella. Gluteenittoman ehtoollisleivän saa pyytämällä.

Ehtoollisviini on alkoholillista. Mikäli haluaa alkoholitonta viiniä, siitä on hyvä ilmoittaa suntiolle jo ennen jumalanpalveluksen alkua.

Lapset ovat tervetulleita kirkkoon

"Lapset saavat tulla, Jeesus, sanoit niin..."
 
Jokainen lapsi on tervetullut kirkkoon.  Lapsilla on mahdollisuus osallistua joka sunnuntai myös pyhäkouluun Kokkolan kirkon jumalanpalveluksen saarnan aikana. Kesällä ei ole pyhäkouluja.

Perhemessuja vietetään 4-5 kertaa vuodessa. Kesäisin perhemessuja ei ole, mutta muina vuodenaikoina perheitä kutsutaan yhteiseen jumalanpalvelukseen.
 

Aikuisia ja lapsia kirkon penkissä.

Jumalanpalveluksen sanastoa

messu = jumalanpalvelus, jossa vietetään ehtoollista
sanajumalanpalvelus = jumalanpalvelus ilman ehtoollista, keskittyy sanaan ja rukoukseen
liturgi = jumalanpalvelusta johtava pappi
kanttori = johtaa seurakunnan laulua

Kirkkovuoden värit

Kirkkovuosi alkaa 1. adventtisunnuntaista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Kirkkovuoden juhlilla on omat värinsä, jotka näkyvät kirkon tekstiileissä ja pappien pukeutumisessa:
valkoinen = juhlan ja ilon väri, käytetään suurina juhlapyhinä
vihreä = kasvun ja elämän väri, käytetään tavallisena pyhäpäivänä
violetti = katumuksen ja odotuksen väri, käytetään adventtiaikana ennen joulua ja paastonaikana ennen pääsiäistä
punainen = Pyhän Hengen ja verellä todistamisen eli marttyyriuden väri, käytetään mm. helluntaina ja pyhäinpäivänä
musta = surun ja kuoleman väri, käytetään pitkäperjantaina