Vapaaehtoisten kirkkopyhän väkeä Kokkolan kirkossa.

 

Jumalanpalvelus on seurakunnan keskus

Seurakuntalaiset ja työntekijät valmistelevat ja toteuttavat jumalanpalveluksen yhdessä. Jumalanpalvelukseen on jokainen tervetullut, se on yhteinen Jumalan kansan juhla. Jumalanpalveluksissa eletään kirkkovuoden rytmissä.
 
Seurakuntalaisista koostuvat jumalanpalvelusryhmät ovat apuna jumalanpalvelusten toteuttamisessa. Seurakuntalaisen tehtävänä voi olla esimerkiksi lukea Raamatun tekstejä tai kantaa kolehtia.

Jumalanpalvelusta vietetään sunnuntaisin ja pyhäpäivinä pääsääntöisesti seuraavasti. Katso päiväkohtaiset tiedot alla olevasta kalenterista.

  • Kokkolan kirkossa klo 10
  • Kaarlelan kirkossa klo 18 
  • Ykspihlajan kirkossa talviaikaan noin kaksi kertaa kuukaudessa klo 14

Ellet pääse kirkkoon, jumalanpalveluksen voi kuunnella myös netin kautta.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vietetään yleensä messua eli jumalanpalvelusta, jossa on ehtoollinen.

Ehtoollinen

Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon pyhistä toimituksista eli sakramenteista. Jeesus itse on käskenyt seuraajiaan nauttimaan leipää ja viiniä hänen muistokseen. Ehtoollinen vahvistaa kasteessa alkanutta hengellistä elämää ja lupausta iankaikkisesta elämästä. Se on yhteyden, ilon ja kiitoksen ateria.

Kuka voi osallistua?

Ehtoolliselle voi osallistua jokainen konfirmoitu kirkon jäsen. Kastettu lapsi voi osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempiensa tai muun aikuisen kanssa. Lapsi voidaan myös vain siunata, jos hän ei halua ottaa vastaan ehtoollista tai ei vielä tunnista ehtoollisen merkitystä.

Lapsen kanssa ehtoolliselle tuleva aikuinen kertoo ehtoollisen jakajalle, annetaanko lapselle siunaus vai ehtoollinen. Lapsi voi myös nauttia vain ehtoollisleivän tai kastaa ehtoollisleivän viinipikariin.

Erityisruokavaliot ehtoollisella

Kokkolan, Kaarlelan ja Ykspihlajan kirkoissa on tarjolla sekä vehnästä valmistettua että gluteenitonta ehtoollisleipää erillisellä lautasella. Gluteenittoman ehtoollisleivän saa pyytämällä.

Ehtoollisviini on alkoholillista. Mikäli haluaa alkoholitonta viiniä, siitä on hyvä ilmoittaa suntiolle jo ennen jumalanpalveluksen alkua.

Miten toimin ehtoollisella?

Ehtoolliselle polvistutaan alttarikaiteen ääreen tai se otetaan vastaan seisten. Ehtoollista voidaan jakaa kirkkosalissa muuallakin kuin alttarilla.

Ehtoollisleipä eli öylätti annetaan tavallisesti kämmenelle, josta sen voi laittaa suuhun. Jakaessaan leipää pappi lausuu ”Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu.”

Viini tarjoillaan yleensä pienistä erillisistä pikareista. Joskus käytössä on yhteismalja, josta jokainen juo vuorollaan. Ehtoollisen jakaja pyyhkii maljan reunan jokaisen ehtoollisvieraan jälkeen. Viiniä jakava pappi tai avustaja sanoo ”Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.” Tähän voi vastata sanomalla aamen.

Ehtoollinen voidaan jakaa myös kastamalla ehtoollisleipä viiniin. Se annetaan ehtoollisvieraalle käteen tai suuhun.

Ehtoolliselta lähdettäessä voi kiitokseksi Jumalalle kumartaa alttarille ja tehdä ristinmerkin.

Ehtoollisen vieton aikana lauletaan virsiä tai kuunnellaan musiikkia. Kun kaikki halukkaat ovat käyneet ehtoollisella, pappi lausuu päätössanat ja rukoillaan yhteinen kiitosrukous.

Lapset ovat tervetulleita kirkkoon

"Lapset saavat tulla, Jeesus, sanoit niin..."
 
Jokainen lapsi on tervetullut kirkkoon.  Lapsilla on mahdollisuus osallistua joka sunnuntai myös pyhäkouluun Kokkolan kirkon jumalanpalveluksen saarnan aikana. Kesällä ei ole pyhäkouluja.

Perhemessuja vietetään 4-5 kertaa vuodessa. Kesäisin perhemessuja ei ole, mutta muina vuodenaikoina perheitä kutsutaan yhteiseen jumalanpalvelukseen.
 

Aikuisia ja lapsia kirkon penkissä.

Jumalanpalveluksen sanastoa

messu = jumalanpalvelus, jossa vietetään ehtoollista
sanajumalanpalvelus = jumalanpalvelus ilman ehtoollista, keskittyy sanaan ja rukoukseen
liturgi = jumalanpalvelusta johtava pappi
kanttori = johtaa seurakunnan laulua

Kirkkovuoden värit

Kirkkovuosi alkaa 1. adventtisunnuntaista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Kirkkovuoden juhlilla on omat värinsä, jotka näkyvät kirkon tekstiileissä ja pappien pukeutumisessa:
valkoinen = juhlan ja ilon väri, käytetään suurina juhlapyhinä
vihreä = kasvun ja elämän väri, käytetään tavallisena pyhäpäivänä
violetti = katumuksen ja odotuksen väri, käytetään adventtiaikana ennen joulua ja paastonaikana ennen pääsiäistä
punainen = Pyhän Hengen ja verellä todistamisen eli marttyyriuden väri, käytetään mm. helluntaina ja pyhäinpäivänä
musta = surun ja kuoleman väri, käytetään pitkäperjantaina