Sunnuntaina kuullaan Kokkolan kirkon messuissa poikkeuksellista musiikkia, kun Franz Lisztin ja J.S. Bachin urkuteokset koristavat liturgiaa ja seurakunnan yhteislaulua. Suomenkielisen messun toimittaa Marja Kopperoinen. Urkurina toimii Martti Laitinen ja kanttorina Tuomo Viherjuuri.

Johann Sebastian Bachin (1685–1750) elämäntyössään seuraama ihanne oli hyvin järjestetty kirkkomusiikki Jumalan kunniaksi, mikä tarkoitti ennen kaikkea kirkkovuoden kulkuun liittyvän liturgisen ohjelmiston laatimista ja toteuttamista. Bachin kuuluisimmat kirkkomusiikkiteokset ovatkin pääosin eri pyhäpäivien jumalanpalveluksiin sävellettyjä kantaatteja, passioita ja oratorioita, joita seurakunta kuunteli ennen saarnaa.
Toinen, vähintään yhtä tärkeä osa Bachin liturgista sävellystuotantoa liittyy seurakunnan omaan lauluun, nimittäin hänen laatimansa virsien alkusoitot ja harmonisoinnit.
Nykypäivänä näiden helmien käyttö seurakuntalaulun yhteydessä ei ole aivan yksinkertaista, koska niiden sävelala on aivan liian korkea, ja niiden melodioissa on eroja nykyisen virsikirjan sävelmiin. Sunnuntaina laulettavien virsien alkusoitot on transponoitu alaspäin yhteislauluun sopivalle korkeudelle. Lisäksi saarnavirren säestykseksi on valittu kolme Bachin harmonisointia, jotka on muokattu vastaamaan virsikirjan melodia-asua.

Vaikka Franz Liszt (1811–1886) muistetaan ennen kaikkea pianomusiikistaan, hän oli myös urkuri ja kirkkomusiikin säveltäjä. Lisztin oma suhde kristinuskoon oli intensiivinen; hän kuului fransiskaanimaallikoiden sääntökuntaan ja jopa vastaanotti pappisvihkimyksen esiasteet, minkä vuoksi hänet tunnettiin nimellä abbé Liszt.
Lisztin harvoin kuultu messu mieskuorolle (1848) sai uuden elämän hänen työstäessään siitä messun uruille vuonna 1879. Teos sisältää liturgian osat Herra armahda, Kunnia, Graduaali, Offertorio, Pyhä ja Jumalan Karitsa.

Urkumessut Kokkolan kirkossa su 20.10. klo 10 suomeksi ja 12 ruotsiksi.

Martti Laitinen