Kokkolan suomalaisen seurakunnan historiaa

Historian merkkipaaluja

Kokkolan suomalaisen seurakunnan historia on monivaiheinen. Tässä joitakin merkkipaaluja kirkollisesta ja yleisestä historiasta.

2016
Peruskorjattu Marian kappeli otetaan uudelleen käyttöön.

2009
Kaustisen ja Ullavan seurakunta, Kälviän seurakunta ja Lohtajan seurakunta liittyvät Kokkolan seurakuntayhtymään. Kuntaliitoksessa Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyvät Kokkolan kaupunkiin. Kaustinen jatkaa omana kuntanaan.

2004
Kokkolan ja Kaarlelan ruotsalainen seurakunta (Gamlakarleby svenska församling ja Karleby svenska församling) yhdistyvät. Nimeksi tulee Karleby svenska församling.

1993
Kaarlelan suomalainen seurakunta liitetään Kokkolan suomalaiseen seurakuntaan.

1977
Kokkolan seurakuntayhtymä perustetaan, kun Kaarlelan kunta liittyy Kokkolan kaupunkiin.

1973
Marian siunauskappeli vihitään käyttöön. Kappeliin mahtuu 160 henkeä.

1969
Öjan kunta yhdistyy Kaarlelaan.

1968
Ykspihlajan kirkko vihitään käyttöön. Kirkkoon mahtuu 350 henkeä.

1965
Karleby landsförsamling jaetaan kielellisesti kahdeksi seurakunnaksi: Kaarlelan suomalainen seurakunta ja Karleby svenska församling.

1960
Kokkolan nykyinen kirkko valmistui. Kirkko on kolmas samalla paikalla. Kirkkoon mahtuu 1200 henkeä.

1958
Kokkolan kirkko tuhoutuu tulipalossa loppiaisyönä.

1951
Öjan kyläkirkko vihitään käyttöön. Kirkkoon mahtuu 64 henkeä.

1934
Närvilän kaupunginosa siirretään jakamattomasta Kaarlelan seurakunnasta (Karleby landsförsamling) Kokkolan suomalaiseen seurakuntaan.

1932
Öjan kunta itsenäistyy Kruunupyystä.

1930
Kokkolan suomalainen seurakunta ja Gamlakarleby svenska församling siirtyvät Porvoon hiippakunnasta Turun hiippakuntaan.

1929
Gamlakarleby stadsförsamling jaetaan kielellisesti kahdeksi seurakunnaksi: Kokkolan suomalainen seurakunta ja Gamlakarleby svenska församling. Molemmissa seurakunnissa on reilut 2000 jäsentä.

1927
Kokkolan maalaiskunnan nimi muuttui Kaarlelaksi.

1918
Perustetaan kaksikielinen Gamlakarleby stadsförsamling - Kokkolan kaupunkiseurakunta.

1800-1900-lukujen vaihde
Sortokaudella siirtolaisuus voimistuu ja tapahtuu uskonnollista ja poliittista heräämistä.

1885
Kokkolaan saadaan rautatie.

1877
Kokkolan toinen puinen ristikirkko valmistuu. Kirkkoon mahtuu 1000 henkeä.

1876
Kokkolan kirkko, joka on rakennettu 1655, puretaan uuden tieltä.

1862
Kokkolan kaupunkiseurakunta saa oman kappalaisen.

1854
Halkokarin kahakassa kokkolalaiset torjuvat englantilaiset, osana Krimin sotaa.

1808-1809
Suomen sota. Suomi liitetään Venäjään.

1700-1800-lukujen vaihde
Kokkolan on Ruotsi-Suomen suurimpia tervantuottajia. Kaupungissa asuu vauraita laivanvarustajia ja kauppiaita.

1700-luvun lopulla
Kaarlelan kirkko muutetaan ristikirkoksi.

1770-1803
Anders Chydenius toimi Kaarlelan kirkkoherrana.

1765
Kokkola saa tapulioikeudet. Kaupankäynti kukoistaa.

1754
Tankarin pieni puukirkko valmistuu.

1664
Kokkola tuhoutuu tulipalossa suurelta osin.

1655
Kokkolan ensimmäinen puinen ristikirkko valmistuu. Kirkkoon mahtui 300 ihmistä.

1620
Kokkola perustetaan.

1597
Nuijasodan kahakka Tarharannassa, Kaarlelan Kirkonmäen kupeessa.

1400-1500-luvun taite (ehkä 1460)
Kaarlelan kivikirkko valmistuu. Karleby landsförsamling (Kokkolan maaseurakunta) syntyy, kun se erotetaan Pietarsaaren emäseurakunnasta.

1375
Karleby mainitaan ensi kertaa asiakirjoissa, osana Pietarsaaren pitäjää.