Uutiset

Korkeimman suojassa

Julkaistu: 26.03.2020

Lastemme ollessa pieniä isosisko lohdutti pientä velivauvaa tämän itkiessä: Ei hätää, Jumala on.

Elämme maassamme poikkeuksellista aikaa, valmiustilaa, uudenlaista yhteistä hätäämme. Rajoituksia on otettu käyttöön. Arkista kanssakäymistä on kehotettu välttämään.
Koronaepidemia koskettaa meitä kaikkia. Elämän epävarmuus ja pelot hiipivät helposti mieleemme.
Jonkinlaisesta tilanteen ahdistavuudesta emme kukaan pääse eroon. Mutta voimme säätää suhtautumistamme ja asennoitumistamme ja etsiä rohkaisua.

Vaimoni on ottanut nyt tavaksi ennen nukkumaan menoaan lukea psalmia 91. Hän kokee psalmin sanoman tuovan iltarukouksen tavoin turvaa.
Tämän psalmin kirjoittaja haluaa asua Korkeimman suojassa ja yöpyä Kaikkivaltiaan varjossa. Hän puhuu ajankohtaisesti Kriisin keskellä kristikunta hiljentyy seuraamaan Jeesusta hänen tiellään kärsimykseen ja ristille, mutta ennen kaikkea ylösnousemukseen ja uuteen elämään. Kuva: Mari Hautamäkiaivan kuin meille.


Et pelkää yön kauhuja…
et ruttoa, joka liikkuu
pimeässä, et tautia, joka
riehuu keskellä päivää.

Psalmi jatkuu
lupauksella:

Herra sanoo: Minä olen hänen
tukenaan

ahdingossa.



Noin 80 vuotta sitten maamme taisteli olemassaolostaan. Siellä jossain kaksi upseeria ja myöhempää piispaa, Eero Lehtinen ja Jukka Malmivaara, kohtasivat toisensa sotilasteltassa.

He molemmat kaivoivat repuistaan Martti Lutherin ajatuksista kootun hartauskirjan Mannaa Jumalan lapsille.
Tuon kirjan sisältö vahvisti heitä elämän ja tulevaisuuden epävarmuudessa. Lutherin ääretön luottamus Jumalaan rohkaisee meitäkin, kuten:

Jumala tahtoo olla
luonamme kaikissa
muissakin ahdistuksissa.
Hän ei tahdo hylätä meitä
nälässä, sodassa, kalliina

aikana eikä muissakaan
raskaissa huolissa, jotka
saattavat kohdata meitä.

Mannaa Jumalan lapsille, tekstiä Matt. 11:28

Elämme nyt kirkkovuodessa paastonaikaa, pääsiäiseen valmistavaa aikaa. Kristikunta hiljentyy seuraamaan Jeesusta hänen tiellään kärsimykseen ja ristille, mutta ennen kaikkea ylösnousemukseen ja uuteen elämään.

Tämä kevät on maailmamme ja oman kansamme ahdistuksen aikaa. Aikanaan pääsemme tämän läpi ja meille aukeaa elämä uudestaan.
Nyt meidän tehtävämme on tartuttaa toisiimme pääsiäisen iloa ja toivoa.
Siis luotamme: ei hätää, Jumala on. Emme kohtaa tulevaa yksin. Jäämme Korkeimman suojaan.

Martti Leppisaari
kappalainen