Uutiset

Merisunnuntaina juhlistetaan merellistä elämää

Julkaistu: 11.09.2019

Syyskuun kolmantena sunnuntaina vietetään merisunnuntaita. Silloin muistamme merenkulkijoita, kalastajia ja satamatyöntekijöitä. Merisunnuntaina on aika kiittää sekä rukoilla merellä ja merestä elantonsa ansaitsevien puolesta.

Merimieskirkko on merenkulkijoita varten. Se tarjoaa hengähdystauon arjen työn keskelle. Sen kautta löytyy yhteys kotiin, apua ja opastusta sekä luotettava keskustelukumppani. Suomen merimieskirkolla on kotimaan toimipisteitä Kokkolan lisäksi kuudella muulla paikkakunnalla. Kotimaan merimieskirkoilla on kullakin yksi palkattu työntekijä ja hänen lisäkseen joukko vapaaehtoisia.

Työ kotimaan toimipaikoissa on kansainvälistä ja niissä palvellaan pääasiassa ulkomaisia merenkulkijoita. Kun laiva on satamassa, menee merimieskirkon työntekijä tai vapaaehtoinen käymään laivalla. Merimiehellä saattaa olla jopa yhdeksän kuukauden työsopimus, joten on virkistävää välillä tavata ihminen, joka tulee laivayhteisön ulkopuolelta ja kysyy "mitä sinulle kuuluu?" Laivakäynnillä jutellaan kevyitä ja syvällisiä, annetaan informaatiota merimieskirkon palveluista, kaupungista, ostosmahdollisuuksista ja hoidetaan erilaisia käytännön asioita. Merimiehiä myös kuljetetaan niin merimieskirkolle kuin kaupungille ostoksille tai virkistäytymään, sekä takaisin laivalle.

Usein laivoilla on satamassa tiukka aikataulu eikä merimiehillä ole mahdollisuutta lähteä maihin. Sen takia laivakäynnit ovat olennaisen tärkeä osa merimieskirkon työtä.

Kokkolassa merisunnuntaita vietetään Ykspihlajan kirkossa. Kello 14 on messu, ja sen jälkeen kirkkokahvit seurakuntasalissa.
Merisunnuntain viettoon kutsutaan erityisesti kaikkia merenkulun parissa, laivoilla ja satamissa työskenteleviä sekä heidän Vuosittain kohdataan merimiehiä noin 50 eri kansallisuudesta. KK Pirapo -laivan filippiiniläinen miehistö vieraili Merimieskirkossa tämän vuoden kesäkuussa. Kuva:  Anu-Marja Kangasvieriperheitään ja läheisiään.

Merisunnuntain messu
15.9. klo 14
Ykspihlajan kirkossa.
Kirkkokahvit messun jälkeen.

Teksti:Anu-Marja Kangasvieri