Uutiset

Jumalanpalveluspäivien eväitä jaettiin vapaaehtoisille

Julkaistu: 12.06.2019

Kuva: Kirkon kuvapankki/Aarne OrmioViisi Kokkolan suomalaisen seurakunnan työntekijää ja kaksi vapaaehtoisena toimivaa seurakuntalaista osallistuivat Juma- lanpalveluspäivät-tapahtumaan Helsingissä maaliskuun lopussa.
Jaetut eväät -niminen tapahtuma tarjosi mahdollisuuden tehdä ”löytöjä” yhdessä tekemiseen.
Jumalanpalveluspäivillä mukana ollut Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Jouni Sirviö pohtii, että messu on jokaiselle henkilökohtainen, mutta samalla kaikille yhteinen.

- Olennaista on, että iloitsemme ja olemme kiitollisia siitä joukosta, jonka kanssa osallistumme messuun, ja jaamme ikuisen elämän eväitä. Messujen sisältöjen miettimiselle hyvä lähtökohta on kokemus – kokemus sitä, että messu itsessään on jo
hyvä; eri asiat koskettavat eri osallistujia. Se voi olla yhdessäolo, musiikki, hiljaisuus, ympäristön kauneus, saarna, ehtoollinen tai rukous, Sirviö listaa.

Jaetuteväät-koulutuksessa syvennyttiin muun muassa kasteen merkitykseen ja messun yhteisöllisyyteen.
Koulutuksessa opeteltiin ymmärtämään, että messu on kirkon elämän lähtökohta ja keskus.
Mietittiin myös sitä, miten rakennamme hiljaisuutta ja rukousta? Mitä käytännössä tarkoittaa se, että viranhaltijat ja seurakuntalaiset yhdessä toimittavat messun? Miten välttäisimme sisäänpäin kääntymisen ja miten tavoittaa heitä, jotka eivät messua kaipaa.
Lasten osuus messussa on tärkeä. Jumalanpalveluspäivillä osallistujille kerrottiin, kuinka lapset voivat esimerkiksi käydä koskettelemassa kastemaljassa olevaa vettä, ja näin kaste ja sen merkitys ovat aina läsnä.

Helsingin jumalanpalveluspäivien ”eväitä jaettiin” Kokkolassa vapaaehtoisten koulutuksessa toukokuussa, ja suunniteltiin, kuinka lapsille annettaisiin lisää mahdollisuuksia toimia messussa?
Lapset voisivat esimerkiksi kulkea ristisaatossa, osallistua yhteiseen esirukoukseen, istua alttariportailla tai kuljeskella hiljaa kirkkosalia tutkien.
Messun yhteisöllisyyttä vahvistavana tekijänä pidettiin muun muassa ”pystykahveja” messun jälkeen, tai voimallista veisuuta, vaikka ilman urkuja.
Myös yhteinen rukous, muiden huomioiminen, tervehtiminen, kättely ja oman läsnäolon antaminen messuun koettiin yhteisöllisyyttä vahvistavana.

Kokkolan kirkossaon sunnuntain klo 10 messussa aina liturgin ohjauksessa toimiva jumalanpalvelusryhmä tai kirkkoväärtit.
Heidän toiveenaan oli, että yhteistyö viranhaltijoiden kanssa olisi vapaata, kannustavaa ja sallivaa.

Jos haluat tulla mukaan messutoimintaan, löydät lisätietoa aiheesta seurakunnan nettisivuilta www.suomalainenseurakunta.fi/vapaaehtoiset

Teksti: Salme Heino, Heleena Uusimäki