Maratonkonsertti Kokkolassa ja urkumessu Kälviällä

Kokkolanseudun Urkuseuran alulle panema, valtakunnallinen kulttuuritapahtuma Urkusafari järjestetään 3.–12. syyskuuta 2021. Ensimmäinen Urkusafari, vuonna 2015, oli maakunnallinen. Viime vuosina Urkusafari on kasvanut useiden eri puolilla Suomea toimivien urkurien, seurakuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden verkostoksi, jossa järjestetään muun muassa konsertteja, urkumessuja, urkuesittelyjä ja -retkiä sekä muita urkuaiheisia tapahtumia. Urkusafarin tarkoitus on lisätä tietoisuutta uruista sekä laajentaa urkumusiikin ystävien joukkoa. Tapahtuman suojelijana toimii ministeri Annika Saarikko.

Urkusafari-maratonkonsertti Kokkolan kirkossa 

Perjantaina 10. syyskuuta Kokkolan kirkossa järjestetään urku- ja kuorokonserttien sarja, jossa esiintyy sekä paikallisia että vierailevia taiteilijoita puolen tunnin välein. Illan avaa klo 18 Kokkolan Lauluveikot Mari Sillanpään johdolla, ja klo 18.30 Matti Pohjoisaho ja Tuomo Viherjuuri soittavat saksalaista urkumusiikkia nelikätisesti ja -jalkaisesti. Keski-Pohjanmaan Kamarikuoro laulaa klo 19 johtajanaan Marita Kaakinen, minkä jälkeen soittaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa opiskeleva nuori urkuri Eerik Ohtamaa klo 19.30. Lauluyhtye Tiernat esiintyy klo 20 johtajanaan Kari Pappinen, ja klo 20.30 Teemu Suominen soittaa ranskalaisen urkumusiikin helmiä. Viimeisenä esiintyy Oulun konservatorion lehtori, Kokkolassakin vaikuttanut urkutaiteilija Christian Ahlskog, jonka konsertti päättää illan klo 21–22. 

Kirkon aulassa on kahvilabuffet, josta vastaa Con Affetto Catering. Pääsylipun hinnan päättää kukin konserttivieras itse. 

Luostarimessu juhlistaa Kälviän 115 vuotiasta urkuhistoriaa

Kälviän 115 vuotista mittaista urkuhistoriaa juhlitaan viettämällä sunnuntaina 12. syyskuuta ranskalaisen säveltäjän François Couperinin säveltämää Luostarimessua, jossa gregoriaaninen laulu ja monipuolinen urkumusiikki vuorottelevat. Vaikka teos on tarkoitettu jumalanpalvelusmusiikiksi, sitä esitetään yleensä konserteissa, ja tällöin lauluosuudet jätetään pois. Tällä kertaa kuitenkin Luostarimessu palaa alkuperäiselle paikalleen: se soi Kälviän seurakunnan jumalanpalveluksessa klo 10. Lauluosuudet on käännetty uskonpuhdistuksen ajatuksia seuraten latinasta suomen kielelle, jotta teos palvelisi alkuperäistä tehtäväänsä suomenkielisessä messussa. Urkuja soittaa Martti Laitinen, messusävelmiä laulaa nelimiehinen baritonikuoro, joka myös esiveisaa virret. Messun toimittaa Anne Kauppinen.

Kälviän urkujen historiaa

Kälviän ensimmäisten urkujen tarkastuspöytäkirja luettiin julki jumalanpalveluksessa 2.9.1906. Urut tilattiin Thulén urkurakentamolta (myöhemmin Kangasalan urkutehdas). Urkujen oli tarkoitus valmistua samaan aikaan kirkon kanssa, mutta Thulén rakentamon tuhonnut tulipalo poltti myös pitkälle rakennetut Kälviän urut. Onneksi vakuutukset olivat kunnossa ja Bror Axel Thulé pystyi toimittamaan urut, vaikkakin myöhässä. Seurakunta suostui tähän.

Urut tarkasti aikansa merkittävimpiin kirkkomuusikoihimme kuulunut, Turun tuomiokirkossa ja Mikaelinkirkossa työskennellyt kanttori ja urkuri, kälviäläislähtöinen Viljo Mikkola. Hän totesi urut korkeimpia vaatimuksia vastaaviksi ja sai seurakunnalta luvan soittaa niillä konsertin. Asia päätettiin erikseen kirkonkokouksessa, sillä konserttien pitäminen kirkoissa ei ollut tuohon aikaan olenkaan itsestään selvä asia. Ilmanpaineella toiminut urkujen soittokoneisto alkoi kärsiä kirkkoon 1950-luvulla asennetusta sähkölämmityksestä ja soittimessa alkoi olla runsaasti toimintahäiriöitä. Urkujenrakennuksen tyylikysymykset ja muoti-ilmiöt puhuivat urkujen uusimisen puolesta. 

Monien vaiheiden jälkeen seurakunta tilasi uudet urut Kangasalan Urkutehtaalta. Vanhoista uruista hyödynnettiin urkuja uusittaessa ajan tavoista poiketen paljon vanhoja pillejä. Nykyiset urut tarkastettiin 2.9.1981 ja vihittiin käyttöön 20.9.1981. Urut tarkasti ja vihkiäiskonsertin soitti vaasalaisurkuri Seppo Jussila. Jouko Pirkkanen muokkasi ja laajensi urkuja 2000-luvun alussa kanttori Markku Hekkalan aloitteesta. Jo vuosia on soittimeen suunniteltu sähköistä rekisteröintikoneistoa, jonka avulla urkujen monipuolisia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Nykyisellään Kälviän urkujen lukemattomia sointivärejä ei pystytä täysin hyödyntämään. Tämä tulee esiin erityisesti hää- ja hautajaismusiikkeja soitettaessa. Kirkon viimeisimmässä sisämaalauksessa noin 20 Thulén aikanaan rakentamaa puupilliä halkesi, koska kirkon lämpötilaa jouduttiin nostamaan maalausten kuivumisen nopeuttamiseksi. Nämä pillit odottavat vielä lopullista korjaamistaan.