Uutislistaukseen

Koronavuonna yksilön kohtaaminen korostui

3.2.2021 13.02


Kirkosta eroaminen väheni merkittävästi koko Suomessa


Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2020 lopussa noin 3 743 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 67,6 prosentin osuutta Suomen väestöstä. Vuotta aikaisemmin vastaava jäsenluku oli 
3 792 000 henkilöä eli 68,6 prosenttia väestöstä

Koronapandemia näkyi kokoavan toiminnan ja yksilön kohtaamisten tilastoissa.
Maaliskuusta 2020 alkaen monia seurakuntien toimintamuotoja jouduttiin rajoittamaan. Eniten rajoitukset näkyivät retkien ja leirien osallistujamäärissä, jotka vähenivät alle puoleen edellisen vuoden lukemista. Myös musiikkitilaisuuksien osallistujamäärät pienenivät alle puoleen. Ehtoollisjumalanpalvelusten osallistujamäärät vähenivät neljänneksellä, mutta sanajumalanpalvelusten osallistujien määrä kasvoi hieman verkkolähetysten ansiosta.
Koronavuoden aikana yksilöiden kohtaamisissa tavoitettiin lähes 1,4 miljoonaa henkilöä vuonna 2020: puhelin- ja verkkokeskusteluissa (443 000) kolminkertainen määrä ja ruokakassien jakeluissa (309 000) yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.
 

Viime vuoden aikana kirkon jäseneksi liittyi reilut 
18 100 henkilöä. Kirkkoon liittyjissä oli poikkeuksellisen paljon eli noin 3 400 alle 1-vuotiasta, joiden kastetilaisuutta siirrettiin myöhempään ajankohtaan koronatilanteen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten takia. Heidät on siis ensin liitetty väestörekisteriin ja vasta sitten kastettu.
Noin 48 100 suomalaista erosi kirkon jäsenyydestä. Eronneiden määrä on edeltäviä vuosia merkittävästi pienempi. Kirkosta erosivat erityisesti 20–29-vuotiaat (33 % eronneista), kun taas liittyjissä 30–39-vuotiaat (23 % liittyneistä) olivat suurin ikäryhmä.
Vuoden 2020 aikana kasteen sai 24 900 alle 1-vuotiasta. Kirkon jäsenistä kuoli 45 200.


Kirkon tutkimuskeskuksen teettämän Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselyn perusteella suomalaisten yleisimmät perusteet kirkon jäsenyydelle liittyvät kirkollisiin toimituksiin ja kirkollisten juhlapyhien kristillisiin perinteisiin. Kaksi kolmesta kirkon jäsenestä myös kokee kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kirkosta eronneista lähes puolet kokee eroamispäätökselleen ratkaisevana tekijänä sen, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ei usko Jumalaan. Kirkkoinstituution kokeminen merkityksettömäksi ja kirkollisveron välttäminen ovat ratkaisevia tekijöitä yli 40 prosentille kirkosta eronneista.
Vuoden 2019 lopussa vastaavasti kirkkoon liittyneitä oli noin 16 200, kirkon jäsenyydestä erosi 56 000 henkilöä, kastettuja oli 28 300 ja kuolleita 43 800.

”Kirkossa on tilaa jokaiselle”, vakuuttaa kirkkoherra


Kirkosta eronneiden määrät noudattelivat Kokkolan seurakuntayhtymän seurakunnissa pitkälti koko maan linjaa. Kirkosta eroaminen oli viime vuonna edellisvuotta maltillisempaa.


- Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa on selvästi vähemmän kirkosta eronneita (390) kuin viime vuosina. Luku on silti vieläkin harmittavan korkea, toteaa kirkkoherra Jouni Sirviö.

- Kirkkoon liittyjien määrässä on hienoinen noususuunta tarkasteltaessa asiaa pitkällä aikavälillä. Seurakuntaan muuttaneiden määrä on pysynyt  vuosikausia keskimäärin isompana kuin seurakunnasta muuttaneiden määrä.

Kuolleiden määrä on kasvanut vuosittain. Tämä kertonee myös alueen ikärakenteesta. Kastettujen määrä on pysynyt suurin piirtein viime vuoden tasolla, kun ottaa huomioon, että osa kastetuista tilastoituu kirkkoon liittyneisiin.
Koronavuosi vaikutti toimintaan hyvin paljon. Jumalanpalvelukset hoidettiin pääasiassa striimaten. 

- Seurakunnan iloiset  kasvot ovat tulleet esiin kun verkossa tapahtuva toiminta on ollut julkisessa jaossa, Sirviö riemuitsee.
Kirkko on saanut herkästi julkisuutta koronan myötä. Myös paikalliset, topakat keskustelut ja mielipiteet ovat olleet näkyvästi esillä mediassa. 

- Sitä en tiedä, kuinka paljon nämä keskustelut vaikuttavat tilastoihin. Joka tapauksessa seurakunta haluaa viestiä, että kirkossa on tilaa jokaiselle, Sirviö vakuuttaa.

Kokkolan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Per Stenbergin mielestä on hälyttävää, että viime vuonna kastettuja oli alle 50, kun rippikouluryhmät ovat nykyään noin 80 henkilön suuruisia. 

- Hyvä uutinen on, että jäsenmäärän lasku on tänä vuonna vain 65 henkilöä, kun se viime vuonna oli suurempi. On myös hyvä, että seurakunnasta muuttaneiden ja seurakuntaan muuttaneiden määärät ovat kutakuinkin balanssissa.

Kaustisen ja Ullavan seurakunnassa kirkkoon liittyminen on ollut liki edellisvuoden tasolla. Kirkosta eronneiden määrä sen sijaan on edellisvuotta (25) huomattavasti suurempi. 

- Syyt kirkon jäsenyydestä luopumiseen eivät ole tiedossamme. Koronavuodella on saattanut olla oma vaikutuksensa. Seurakunnassa pohdimme sitä, olemmeko osanneet palvella ja kohdata tavalla, joka voisi vahvistaa kirkon merkitystä jäsenistön mielessä. Palautteen keräämistä voisi tehostaa, sanoo Kaustisen ja Ullavan seurakunnan kirkkoherra Veli-Pekka Harju.

- Toisaalta on ilmeistä, että aina edes hyvät yksittäiset kokemukset, esimerkiksi elämänkaaren juhlissa mukanaolosta, eivät ”riitä”, vaan syyt kirkon kokemiseksi ei-tarpeelliseksi ovat syvemmällä, Harju pohtii.

Kälviällä ja Lohtajalla jäsenluvut ovat pysyneet suunnilleen samanlaisina kuin edellisinäkin  vuosina. 

- Mitään dramatiikkaa ei ole lukujen peusteella tapahtunut kummassakaan seurakunnassa. Kirkosta eronneiden määrä on Kälviällä pienentynyt ja seurakuntaan muuttaneiden määrä on kasvanut, summaa Kälviän ja Lohtajan seurakuntien vt. kirkkoherra Antti Lapinoja.

Molemmissa seurakunnissa lapsia on kastettu aiempaa vuotta enemmän. Lapinoja on ilokseen huomannut, että nuoret perheet tulevat usein vanhempiensa luokse kastattamaan lapsensa ja juhlimaan kastetta suvun kanssa. 

- On myös mukavaa, että molemmissa seurakunnissa kasteet ovat suurelta osin siirtyneet kirkkoon. 

- Samoin hautaan siunaamisia on jonkin verran enemmän, koska myös muualla asuneita ihmisiä haudataan suvun hautoihin.

 

Lue Kokkolan seurakuntayhtymän tilastot saavutettavassa muodossa.