Viidesosa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon omistamista rakennuksista on kirkkolain tarkoittamia kirkollisia rakennuksia eli kirkkoja, kellotapuleita, siunauskappeleita ja hautakappeleita. Seurakuntien omistuksessa on myös seurakuntataloja ja leiri- ja kurssikeskuksia.  Kiinteistötoimen kustannukset ovat seurakunnissa merkittävät. Suomessa seurakuntien toimitilojen nettokustannukset olivat viime vuonna yhteensä 311,2 miljoonaa euroa. Kokkolan seurakuntayhtymällä on hoidettavanaan nelisenkymmentä kiinteistöä, joissa on kaikkiaan lähes 80 rakennusta. Lisäksi yhtymä omistaa osakehuoneiston Kokkolan keskustassa ja yli 4 300 hehtaaria metsämaata yli 45:ssä metsäkiinteistössä. Kiinteistöjen aiheuttamat toimintakulut vuonna 2024 olivat noin kolme miljoonaa euroa.

Vuosittaisten toimintakulujen lisäksi yhtymän korjausinvestoinnit ovat keskimäärin 1–2 miljoonaa euroa vuosittain.  Viime vuoden suurimmat korjausinvestoinnit olivat Kokkolan kirkon peruskorjaus, Kaarlelan vanhan pappilan paanukaton uusiminen, Katariinan kalmiston hautakammioiden kunnostaminen sekä Halsuan kirkon muutostyöt.

- Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi yleisen hintakehityksen vuoksi viimeisten viiden vuoden aikana. Samaan aikaan seurakuntayhtymän seurakuntien jäsenmäärä on ollut laskusuunnassa, ja kiinteistöjemme ”suuret ikäluokat” alkavat olla peruskorjauksen tarpeessa, seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Raappana laskeskelee.

Kokkolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategia pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Strategian keskeisenä tavoitteena on tiiviimpi tilojen yhteiskäyttö ja kiinteistökannan sopeuttaminen muuttuviin tarpeisiin.
- Olennaisena osana kiinteistöstrategiaa on tilojen käyttöasteen, teknisen kuntotason, ylläpitokustannusten ja tiedossa olevien pitkän tähtäimen suunnitelmien eli PTS-kustannusten aktiivinen seuranta, Raappana sanoo.

Näiden tunnuslukujen sekä rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella seurakuntayhtymän omistamat rakennukset luokitellaan säilytettäviksi, toistaiseksi säilytettäviksi tai luovutettaviksi kohteiksi.  Kirkkolain tarkoittamat kirkolliset rakennukset ovat säilytettäviä rakennuksia – niihin panostetaan ja niitä hoidetaan ennakoivasti resursseja säästelemättä.
- Luovutettavia kohteita rasittaa tyypillisesti alhainen käyttöaste sekä kovat ylläpito- tai peruskorjauskustannukset. Rakennuksista luopuminen on usein tuskallista niihin liittyvien positiivisten muistojen ja tunteiden myötä. Silti luopumisilta ei Kokkolan seurakuntayhtymässäkään ole voitu eikä voida välttyä, sillä alati kasvavat kiinteistömenot uhkaavat pitkässä juoksussa heikentää seurakunnan perustehtävän toteuttamista, Raappana lisää. Kirkkopihat ja hautausmaat ovat kaikille avoimia rauhoittumisen paikkoja, joista yhtymä myös pyrkii huolehtimaan hyvin.

Kirkon seinien sisällä tarjotaan seurakuntalaisille monipuolista toimintaa. Hengellisen toiminnan lisäksi kirkoissa järjestetään myös konsertteja. Seurakunnat panostavat kirkkojen monikäyttöisyyteen ja yhteistyöhön tilojen käytössä. Kirkko on mukana ihmisten arjessa ja juhlassa. Ristiäiset, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautajaiset ovat seurakunnan toimittamia kirkollisia tilaisuuksia. Vuonna 2024 kirkollisia toimituksia järjestettiin koko evankelis-luterilaisessa kirkossa lähes 80 000 ja niihin osallistui noin 2,3 miljoonaa henkeä. Kokkolan seurakuntayhtymän seurakunnissa toimitettiin viime vuonna 776 kirkollista toimitusta, messuja tai jumalanpalveluksia vietettiin 602 kertaa. Kaikkiaan yhtymän seurakuntien järjestämiin tilaisuuksiin ja kohtaamisiin osallistui viime vuonna 217 386 ihmistä. Määrä on kutakuinkin sama edelliseen vuoteen verrattuna. Kirkossa järjestetään myös muita hartaustilaisuuksia, esimerkiksi hiljentymis- ja rukoushetkiä. Vuonna 2024 messuihin ja muihin jumalanpalveluksiin ja hartaushetkiin osallistui lähes 6,8 miljoonaa ihmistä.