Vapaaehtoistehtävistä saa iloa

Teksti: Eija Ahokangas

Jumalanpalvelusten striimaaja Niko Hukka ja KEVA-kerhonohjaaja José Flores ovat melko tuoreita kasvoja Kokkolan suomalaisen seurakunnan vapaaehtoisrivistössä. Hukka on hoitanut striimaustehtävää reilun vuoden verran, Flores viime syksystä lähtien.
Molempien vapaaehtoistehtävät liittyvät omiin vahvuuksiin ja ammattitaitoon. Niko Hukka videokuvaa ammatikseen TV7:lle, ja José Floresilla on lähihoitajan koulutus.
 

Hukka löysi striimaajan pestinsä seurakunnan nettisivuilta. Striimattujen jumalanpalvelusten suosio on luonut tarpeen myös vapaaehtoisille striimaajille.  
- Ajattelin, että olisi mukava tehdä jotain sellaista, missä voisi samalla harrastaa. Otin heti yhteyttä, ja pienten mutkien kautta pääsin Lassi Pappisen hyvään oppiin. 
Kuukauden tai parin välein kilahtaa Hukan sähköpostiin  tiedot tulossa olevista jumalanpalveluksista, joista hän voi valita omaan aikatauluunsa sopivat ajankohdat. 
- Sunnuntaiaamuna menen puoli tuntia ennen jumalanpalveluksen alkua kirkkoon. Käyn papin kanssa läpi ohjelman ja otan selvää, mitä ei voi kuvata. H-hetkellä alkaa kuvaus ja varmistan, että ääni ja kuva tavoittavat katsojat YouTuben välityksellä.
Hukan palveluhalun taustalla on häntä puhutellut kertomus: Pienellä, kadulla asuvalla pojalla ei ollut kenkiä. Hän rukoili, että joku toisi hänelle kengät. Kenkiä ei kuitenkaan kuulunut. Kului vuosia, ja lopulta poika pääsi orpokotiin, sai kengät ja löysi Jeesuksen. Hetken päästä tuli toimittaja hänen juttusilleen ja kysyi: ”Miksei Jumalasi lähettänyt ketään tuomaan sinulle kenkiä kun rukoilit?” Poika mietti hetken, nosti päänsä katsoakseen toimittajaa suoraan silmiin ja vastasi: ”Kyllä Jumala lähetti jonkun, mutta se joku unohti tulla”.
Hukka kokee, että Jumala on kutsunut hänet tekemään tv- ja elokuvatyötä sekä evankelioimaan sen kautta.
- Haluan palvella omalla osaamisellani, jotta kaikki pääsisivät osallisiksi Jumalan sanasta. En usko, että Jumala ohjaisi minua striimaamaan kaupalliselle puolelle, vaikka tahtoisin.

José Flores sai kuulla vaimoltaan, että seurakuntaan kaivataan kerhonohjaajaa KEVA-kerhoon. Niinpä hän nyt avustaa diakoniatyöntekijä Aila Viiperiä kerhossa kaksi kertaa kuussa.
- Olen työskennellyt aikaisemmin kehitysvammaisten parissa, mutta jouduin lopettamaan hoitotyöt selkäni vuoksi. Siksi tämä vapaaehtoistehtävä nimenomaan KEVA-kerhossa tuntuu hyvältä.
Floresille kehitysvammaiset ovat samanarvoisia ihmisiä kuin muutkin. Hän pitää siitä, että kehitysvammaiset ovat aitoja ja antavat suoraa palautetta. 
Flores ei koe vapaaehtoistehtävää liian raskaaksi. Pikemminkin päinvastoin. Se tuntuu sopivalta vastapainolta arkistosihteerin työlle. 
- Oma työni on enimmäkseen päätetyöskentelyä. Vapaaehtoistehtävässä saan olla ihmisten kanssa ja ilahduttaa muita. Se tuo toisen ulottuvuuden elämääni, en ole ainoastaan arkistosihteeri. 

Molemmat miehet kokevat  vapaaehtoistoiminnan tärkeäksi. 
Niko Hukan mielestä yksi pyyteetön teko voi viedä ihmeen sinne, missä sitä ei ole koskaan ollut. 
- Jeesus meni ristille ilman, että meistä kukaan sitä pyysi. Palvellaan siis toinen toisiamme pyyteettömästi, niin ehkä jonain päivänä saamme hyväksyntää ja hyvää takaisin. 
José Flores näkee vapaaehtoistehtävät myös kasvun paikkoina. Kun saa tehdä jotain hyvää, kasvaa myös ihmisenä.

Ihmiset ovat erilaisia, mutta niin ovat vapaaehtoistehtävätkin. 
 - Jokaiselle on paikka seurakunnassa, eikä kukaan toinen voi korvata hänen paikkaansa, koska Jumala on hänet siihen tehtävään asettanut, Hukka uskoo.
- Toivottavasti saadaan lisää porukkaa striimaukseen sekä muihinkin seurakunnan vapaaehtoistehtäviin.
Floresin mielestä jokaiselle on annettu lahjoja ja taitoja, joista voi ammentaa hyvää myös muille.
Vapaaehtoistehtävistä saatava palkka ei ole rahallista tai aineellista. Jotain siitä kuitenkin saa.
- Rahallinen palkka tulee työstäni. Sillä palkalla ostan leipää ja syön mahani kylläiseksi. Eikö silloin elävä leipä seurakunnasta riitä palkaksi siitä työstä, minkä teemme Jeesukselle? Se on rahaa arvokkaampaa, Hukka pohtii.
- Olen myös kiitollinen uusista yhteyksistä, on kuin minulla olisi uusi perhe ympärilläni.  
Flores näkee vapaaehtoistehtävän rikkauden siinä, että sitä tehdään, koska siitä tykätään.
- Haluan antaa omat taitoni käyttöön, ja samalla saan myös itse hyvän mielen. Vapaaehtoistehtävä voi myös antaa elämään tarkoituksen.
Vapaaehtoistyö voi olla myös auttamista arkielämässä. Niko Hukka pyrkiikin auttamaan niitä, jotka pyytävät apua. Hän muistuttaa, että pitää kuitenkin myös muistaa oma jaksaminen ja huilata tarpeen vaatiessa.
José Flores toimii vapaaehtoisena myös Kokkolan merimieskirkolla. Hän haluaa antaa uskonsa näkyä elämässään. 
- Uskoni ei tule esille vain silloin kun toimin seurakunnan vapaaehtoisena. Minua ohjaisivat samat arvot, vaikka vetäisin jalkapalloporukkaa.

Sunnuntaina 15. toukokuuta vietetään vapaaehtoisten kirkkopyhää. 

Vapaaehtoisten kirkkopyhän tarkoitus on osoittaa yhdessä tekemisen tärkeys ja kiittää kaikkia, jotka antavat aikaansa yhteiseen hyvään ja auttavat toisia ihmisiä riippumatta siitä, toimivatko he seurakunnan tai jonkin muun yhteisön vapaaehtoisena. 
Kaikkia vapaaehtoisia kutsutaan mukaan messuun Kaarlelan kirkkoon. Siellä seurakunnan työntekijät vuorostaan saavat palvella vapaaehtoisia, jotka ovat tilaisuudessa kunniavieraita.
- Olemme valmistaneet messun vapaaehtoisille iloksi ja sielun ravinnoksi. Saarnan jälkeen vapaaehtoiset kutsutaan alttarille siunattaviksi, Kokkolan suomalaisen seurakunnan vs. vapaaehtoistyön koordinaattori Johanna Rönnkvist kertoo.

Vapaaehtoistyössä korostuu tuki ja rinnalla kulkeminen. Vapaaehtoistyössä voi luoda uutta, poistaa yksinäisyyttä ja surua sekä jakaa iloa. Myötäeläminen opettaa myös suvaitsevaisuutta. 
Seurakunnassa hengellisyys vahvistuu toimiessa lähimmäisten hyväksi. Sitä vapaaehtoisuus on parhaimmillaan.

Vapaaehtoistoiminnalla vaikutetaan omaan elämään ja ympäröivään yhteiskuntaan.
Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelu toteutti kesällä 2021 laajan vapaaehtoistoiminnan kyselyn vapaaehtoisille. Vastauksista käy selkeästi ilmi, että vapaaehtoistoiminta edistää siihen osallistuvan hyvinvointia, osallisuutta ja merkityksellisyyden tunnetta.
 

Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen
su 15.5. klo 18
Kaarlelan kirkossa

Kirkkopyhä jatkuu messun jälkeen Kaarlelan seurakuntakodilla, missä on tarjolla iltapalaa kiitokseksi vapaaehtoistyöstä.
Iltapalalle tulee ilmoittautua viimeistään 9.5. seurakunnan nettisivuilta löytyvällä ilmoittautumislomakkeella tai puhelimella seurakunnan neuvontaan 06 8296 111.