Päätös

Ihminen tekee päivän aikana paljon päätöksiä; isoja ja pieniä. Päätökset pyritään tekemään mahdollisimman hyvin ja sen hetkisen tiedon ja 
ymmärryksen avulla.

Ylipapeilla ja fariseuksilla oli yhteinen ongelma, joka piti ratkaista. Jeesus oli tunnustekojensa kautta tullut liian suosituksi ja heidän oma asemansa oli uhattuna. Piti tehdä päätös. Heidän päätöksensä oli hyvin suoraviivainen ja selkeä. Surmata Jeesus, riippumatta siitä, olisiko hän syyllinen vai ei. 
Päätöstä tehdessään he eivät tienneet, että takana oli Jumalan suunnitelma. Jumala lähetti oman Poikansa maailmaan sovittamaan meidän syntimme, jotta yhä uudet sukupolvet saisivat luottaa syntien anteeksiantoon ja Jumalan rakkauteen. 

Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen vuoksi meillä on mahdollisuus päästä rakastavan Jumalan luokse ja elää Hänen yhteydessään. 
Tästä ilosta me pääsemme osallisiksi uskon kautta. Sekin on päätös, haluaako uskoa. 

Sanna Häggblom
nuorisotyönohjaaja
Kokkolan suomalainen
seurakunta
sanna.haggblom@evl.fi

Sunnuntai 6.4.
Johannes 11:47–53

Ylipapit ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle ja kysyivät siltä: ”Mitä meidän pitäisi tehdä? Se mies tekee paljon tunnustekoja. Jos annamme hänen jatkaa näin, häneen uskovat kohta kaikki, ja silloin roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan että koko kansamme.” Silloin yksi heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylipappina, sanoi: ”Te ette ymmärrä yhtään mitään. Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?” Tämä ei ollut hänen oma ajatuksensa, vaan sen vuoden ylipappina hän lausui ennustuksen: Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset.

Siitä päivästä lähtien neuvoston tavoitteena oli surmata Jeesus.