Jerusalemiin
Kun Jeesus kulkee kohti Jerusalemia viimeistä kertaa, hänellä on paljon mielessä. Tuleva tuska ja ahdistus hiipivät mieleen. Hän yrittää valmistaa
opetuslapsia tulevaan. Mutta he eivät tajua mitään.
Silti Jeesus ei lakkaa olemasta hyvä. Hän ei kippuroi sääliä etsien, vaan jatkaa Jumalan valtakunnan julistamista, parantamista ja opettamista loppuun asti. Hän tietää, että kaikki, mitä kohta tapahtuu, on liian käsittämätöntä ihmiselle.
Matkalla Jeesus avaa sokean kerjäläisen silmät. Mutta vain Pyhä Henki, jonka opetuslapset tulevat ylösnousemuksen jälkeen saamaan, voi todella avata heidän sydämensä silmät näkemään, mistä Jeesuksen kärsimyksessä ja kuolemassa on kyse. ”Jumalalle on kaikki mahdollista” (Matt.19:26).
Ei ole vaikea asettua ymmärtämättömien opetuslasten asemaan. Ylösnousemus on ihme. Olisi siis tarpeen alkaa valmistaa sielua sitä varten.
Tule, kävellään yhdessä ylös Jerusalemiin.
Minna Lempiälä
lähetys- ja kansainvälisentyön ohjaaja
Kokkolan suomalainen seurakunta
minna.lempiala@evl.fi
Sunnuntai 2.3.
Luukas 18:31–43
Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja sanoi heille: ”Me menemme nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään, ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.” Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen sanoista mitään. Asia pysyi heiltä salassa, eivätkä he käsittäneet, mitä Jeesus tarkoitti.
Kun Jeesus lähestyi Jerikoa, tien vieressä istui sokea mies kerjäämässä. Kuullessaan, että tiellä kulki paljon väkeä, mies kysyi, mitä oli tekeillä. Hänelle kerrottiin, että Jeesus Nasaretilainen oli menossa siitä ohi. Silloin hän huusi: ”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!” Etumaisina kulkevat käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: ”Daavidin Poika, armahda minua!” Jeesus pysähtyi ja käski tuoda hänet luokseen. Mies tuli, ja Jeesus kysyi häneltä: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle?” Mies vastasi: ”Herra, anna minulle näköni.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Saat näkösi. Uskosi on parantanut sinut.” Siinä samassa mies sai näkönsä, ja hän lähti seuraamaan Jeesusta ylistäen Jumalaa. Ja kaikki, jotka näkivät tämän, kiittivät ja ylistivät Jumalaa.