Asuinsija


Milloin on sopivaa kutsua uusi ystävä kylään omaan kotiin? Entä yökylään?

Me elämme - varsinkin näinä aikoina - yhteiskunnassa, jossa oma koti on varsin yksityistä aluetta. Aivan kaikkia tuttuja ei välttämättä kutsuta omaan kotiin. Tai ainakaan kaikkia ei päästetä siihen huoneeseen, joka on puoliksi varasto ja puoliksi pyykkitupa. 

Vielä muutama sukupolvi sitten tilanne oli toinen. Tarinat kertovat, että kulkijoita majoitettiin tupien seinänvierustan penkeillä silloin, kun yösijaa tultiin kysymään. 
Tällaiseen vieraanvaraisuuteen olivat turvanneet myös Jeesus ja hänen seuraajansa aikoinaan. Heillä ei edes liene ollut vakituisia asuntoja ainakaan siinä mielessä kuin me ymmärrämme sen nykyisin. 

Sen sijaan, että kukin olisi rakentanut oman linnansa tämän maan kamaralle, Jeesus kertoo taivaallisesta asuinsijasta. 
Sinutkin on kutsuttu sinne Ylösnousseen jäljissä. Saat tutustua Jeesukseen, joka tahtoo avata kotinsa ovet. 
Tervetuloa!

Lassi Pappinen.Lassi Pappinen
seurakuntapastori
Kokkolan suomalainen 
seurakunta
lassi.pappinen@evl.fi

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
    ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta - enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen.”
    Tuomas sanoi hänelle: ”Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?” Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet.”