Kylvö

Istuttaja ei ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä. Kun ihminen kylvää Jumalan sanaa, joutuu hän usein torjutuksi, jopa halveksituksi. Niin suurta hulluutta se on ihmiselle, joka on laittanut toivonsa tätä elämää varten. Sana rististä on hullutusta maailmalle, mutta uskoville se on Jumalan voima.

Kylväjä ei tee turhaa työtä, vaikka kasvua ei heti näkyisikään. Jumala rakastaa ja pysäyttää meidät usein ahdistusten, kriisien, jopa sairauksien kautta, jotta turvaisimme häneen. Hän kutsuu meitä yhteyteensä. Silloin tuo kylvetty siemen, evankeliumin sanoma voi alkaa juurtua meissä tuottaen hedelmää iankaikkisuutta varten.

Jumala antaa kasvun. Silloin Raamatun teksti ei ole enää kuollut kirjain, vaan se alkaa elää meissä. Tuo Sana, joka ennen oli hulluutta, onkin muuttunut viisaudeksi ja me alamme elää Herralle. Ilosanoma on kohdannut syntisen ja vapauttanut hänet taakoistaan.
Vielä on armon aika katsella Golgatalle, missä Jeesus antoi henkensä, että me saisimme elää. Eikö se ole vastaanottamisen arvoista?

Ilkka Vasalampi
suntio
Kokkolan
seurakuntayhtymä
ilkka.vasalampi@evl.fi

Sunnuntai 12.2.
Johannes 4:31-38

Opetuslapset sanoivat Jeesukselle: ”Rabbi, tule syömään.” Mutta hän sanoi heille: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Opetuslapset kummastelivat keskenään: ”Onko joku tuonut hänelle syötävää?” Mutta Jeesus jatkoi: ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen. Te sanotte: ’Neljä kuuta kylvöstä korjuuseen.’ Minä sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kypsä korjattavaksi. Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, hän kokoaa satoa iankaikkiseen elämään, ja kylväjä saa iloita yhdessä korjaajan kanssa. Tässä pitää paikkansa sanonta: ’Toinen kylvää, toinen korjaa.’ Minä olen lähettänyt teidät korjaamaan satoa, josta ette ole nähneet vaivaa. Toiset ovat tehneet työn, mutta te pääsette korjaamaan heidän vaivannäkönsä hedelmät.”