Sapatti

Jeesus joutui hankauksiin aikansa juutalaisten vaikuttajien kanssa sapattisäännöistä eli lepopäivän vietosta. Jeesus kulki kerran sapattina viljapellon laitaa ja opetuslapset alkoivat katkoa tähkäpäitä. Fariseukset syyttivät Jeesusta siitä. 

Eikö Jeesus arvostanut sapattia? Jeesus arvosti sapattia ja pyhitti lepopäivän menemällä tapansa mukaan synagogaan jumalanpalvelukseen. Lepopäivä perustuu Jumalan käskyyn. Jumalakin lepäsi luomisen päätyttyä. Kristittyjen pyhäpäivä on sunnuntai, Jeesuksen ylösnousemuksen päivä.

Juutalaisilla oli käskyjen lisäksi omia perinnäissääntöjä. Yhden perinnäissäännön mukaan ei saanut poimia tähkiä ja niiden jyviä suuhunsa sapattina. 
Viljapellon reunassa ei Jeesuksen mukaan kuitenkaan toimittu väärin. Jumala sai kunnian, lepokaan ei vaarantunut. Jeesuksen mukaan Jumalan antamien käskyjen tarkoitus on suojella elämää ja auttaa toimimaan oikein. 

Usko vapauttaa omien tekojen, perinnäissääntöjen ja mielipiteiden kahleista. Jeesus siis päästää seuraajansa vapauteen, ihmisten asettamista rajoituksista totuuteen ja rakkauteen. 
Jeesuksen mukaan sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten.

Heikki Myllyniemi
vs. kappalainen
Kokkolan suomalainen seurakunta
heikki.myllyniemi@evl.fi

Mark. 2:23-28

Jeesus kulki kerran sapattina viljapellon laitaa, ja hänen opetuslapsensa alkoivat kulkiessaan katkoa tähkäpäitä. Silloin fariseukset sanoivat hänelle: ”Katso nyt! Miksi opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä?” Mutta Jeesus vastasi heille: ”Ettekö ole koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen miestensä tuli nälkä eikä heillä ollut ruokaa? Hän meni, Abjatarin ollessa ylipappina, Jumalan huoneeseen ja otti uhrileivät, söi ja antoi miehilleenkin, vaikka niiden syöminen on sallittua ainoastaan papeille.” Ja Jeesus sanoi heille: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra.”