Luokse

Luokse-sana ilmaisee liikettä ja paikkaa. Se kertoo jotain hyvin oleellista ilmaistessaan toiminnan suunnan
ja usein määränpään. Se, minne kuljen ja kenen luokse hakeudun – se mihin käytän rajallista aikaani, vie
ajatusteni lisäksi usein myös tunteeni.

Toisinaan punnitsen sunnuntaiaamuna jumalanpalvelukseen lähtöä. Kun perillä kirkossa olen istuutunut penkkiin, ja kroppa ja mieli on rauhoittunut,
alan aistia tunnelmaa kirkossa. Silloin ajattelen jälleen kerran: ”olipa hyvä, että tultiin”.

Hiljattain sanoi pappi synnintunnustuksen jälkeisissä sanoissaan: ”Jumalan kanssa olemme aina turvassa.”
Tällaista tarvitsen.

Jeesus tuli Johannes Kastajan luokse. Hän voi tulla myös minun luokseni, milloin vain arjessakin, kun hiljennyn esimerkiksi Raamatun
tai hengellisen kirjan äärellä. Kuulemani koskettaa, herättää ajatuksia, saan ehkä jonkun vinkin oman elämäni suuntaa ajatellen.

Hanna Byskata.

Hanna Byskata
perheneuvoja
Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskus
hanna.byskata@evl.fi

Sunnuntai 12.1. 
Matteus 3:13–17

Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: ”Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!” Mutta Jeesus vastasi hänelle: ”Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.” Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä.
    Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. Ja taivaista kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.”