Unia ja enkeleitä

Tämän raamatunkohdan äärellä hämmennys ja ihmetys valtaavat mielen. Nuo tunteet nousevat kahdelta perustalta. Lukemani Matteuksen evankeliumin kohta sisältää jo jouluevankeliumin eli kuvauksen Jeesuksen syntymästä.Tuosta raamatunkohdan kokonaisuudesta eli perikoopista on jätetty kolme lausetta pois. Raamatussa se alkaa sanoin "Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin". Ja lopusta "Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen. Hän ei kuitenkaan koskenut vaimoonsa ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan. Joosef antoi pojalle nimen Jeesus."

Joulun sanoma

Joulun sanoma on meille salaisuus. Salaisuutena se ei kuitenkaan ole arvoituksen tai kysymyksen kaltainen. Kun sellaiseen kuulee tai löytää vastauksen, se ei enää ole mikään salaisuus. Kysymys tai arvoitus menettää voimansa, salaisuutensa. Se on paljastettu, avoin, ratkaistu. Mutta joulun sanoma ei ole sellainen arvoitus tai kysymys. Joulusta ja joulun sanomasta avautuu aina uusia puolia, näkökulmia, kun viipyy niiden joulutekstien, jouluevankeliumeiden äärellä.

Evankeliumin kirjoittajan uskontunnustus

Evankeliumin kirjoittaja ilmaisi - tai pitäisi varmasti sanoa tunnusti - uskonsa kuvatessaan Jeesuksen syntymää. Hän halusi ilmaista jotain Jeesuksen ainutlaatuisesta heti kirjansa alusta lähtien. Oikeastaan kirjan kahdessa ensimmäisessä lukukappaleessa hän esittää jo uskontunnustuksensa, kun hän kutsuu Jeesusta nimellä "Jeesus Kristus", jonka on oikeastaan lyhin mahdollinen uskontunnustus. Kun kirjoittaja kuvaa Jeesuksen alkuperää, hän viittaa Jumalan toimintaan - Pyhän Hengen vaikutukseen - kahteen kertaan. Lisäksi hän kertoo, kuinka hänen oman Raamattunsa ennustus toteutui Jeesuksen vaiheissa. Ja päälle päätteeksi sen, kuinka Jeesuksen syntymään ei liittynyt mitään inhimillistä ja tavallista naisen ja miehen välistä kanssakäymistä. Mikä siinä kirjoittajan uskonilmaisussa ja uskontulkinnassa puhuttelee tänä päivänä? Mikä siinä avautuu niin tärkeänä, että se ravitsee meitä hengellisesti ja uskonnollisesti? Sitä kyselen hämmästyneenä ja ihmettelevänä.

Maria

Tämä neljäs adventtisunnuntai omistetaan nykyään meidän kirkossamme - monien muiden kirkkojen esimerkin mukaisesti - Jeesuksen äidille, Marialle. Mutta eihän tuo lukemani raamatunkohta kertonut Mariasta oikeastaan mitään. Hän on siinä aivan sivussa, sivuhenkilö. Se hieman hämmentää ja ihmetyttää. Kyllä hänet siinä mainitaan kolme kertaa, mutta mitään sen sellaista erityistä, mitä voisimme nyt yhdessä katsoa ja miettiä en Jeesuksen äidistä tämän raamatunkohdan perusteella löydä. Voin oikeataan todeta vain sen, että meidän kysymyksemme ja kiinnostuksemme kohteet vaikkapa Jeesuksen vanhempien, Jeesuksen äidin ja isän kohdalla avautuvat aika paljon erilaisina kuin evankeliumin kirjoittajan.

Ja sitten kun me vielä muistamme sen, että kolmen kuukauden kuluttua vietämme Marian ilmestyspäivää, jonka tekstit Luukkaan evankeliumista kuvaavat tapahtumat hieman eri tavalla kuin tänään esillä oleva Matteuksen kohta. Enkeli ilmestyykin Marialle, puhuttelee häntä ja antaa Marialle tehtäväksi antaa esikoiselle nimi Jeesus. Mutta palataan siihen sitten reilun kolmen kuukauden kuluttua.

Jumalan johdatus

Koen, että evankelista haluaa esittää asiat sellaisessa hyvässä järjestyksessä; sellaisessa, jossa jokaisella löytyy oma paikkansa, tehtävänsä ja merkityksensä Jumalan suunnitelmissa. Tavoite on sinänsä hyvä. Mutta itse huomaan jotain päin vastaista. En useinkaan ymmärrä enkä tajua Jumalan suunnitelmaa ja johdatusta. Voin vain hämmästellä' ja ihmetellä sitä.

Tämä sunnuntai- neljäs adventtisunnuntai - on omistettu Jeesuksen äidille. Mutta hän on sivuhenkilö, jopa tuossa raamatunkohdassa. Joosef toimii, suunnittelee, miettii ratkaisujaan, Juuri hän saa kokea Jumalan ihmeellisen johdatuksen ja ilmestyksen unessa. Ja vielä Joosef kuvataan hurskaana miehenä, joka noudattaa Jumalan tahtoa ja ohjausta.

Lähimmäisen huomioiminen

Joskus se vain käy niin, juuri tuolla tavalla. Kun pitäisi puhua sinusta ja sinun asioistasi ja kun pitäisi ymmärtää, että sinä olet nyt tärkeä, sinä olet keskipisteessä, niin puhun vain itsestäni. Tuon itseäni esille ja ratkon omia ongelmiani sinun avullasi. Minusta joulun aika parhaimmillaan auttaa meitä näkemään juuri toisen ihmisen, kiinnittämään huomion hyvällä tavalla lähimmäiseen. Joulusta tulee juhla silloin, kun me teemme sen toisille. Vanha rukouksen sana, että antaessaan saa, pitää tänäkin jouluna paikkansa. Tee sinä joulusta juhla lähimmäisellesi: aseta toinen ihminen etusijalle!

Yliluonnollisuus

Lukemassani Matteuksen evankeliumin kohdassa paljastui minusta aika erikoinen uskonnollisuus. Etusijan sai yliluonnollisuus, uni ja enkeli. Myöhemmissä vaiheissa Joosef kokee Jumalan johdatuksen unessa ilmestyvän enkelin kautta vielä kolmesti. Idän tietäjät saivat hekin kokea Jumalan johdatusta tähden ja unen välityksellä.

Kuluneen syksyn aikana Keski-Pohjanmaa lehdessä on esiintynyt - varmasti päättymätön - kirjoittelu Jumala-uskon puolesta ja sitä vastaan. Kaikkinainen kannatus niille, jotka uskaltavat omalla nimellään seisoa ajatustensa takana. Tämän päivän raamatunkohdasta saisi aika herkullista materiaalia siihen kielteiseen "koriin" juuri tuon erikoisen uskonnollisuuden välityksellä: unen ja enkelin lisäksi siinä löytyy Jumalalla selitetty raskaus ja kaiken päälle vielä pyhän kirjan tulkinta, joka alkuperäisessä esiintymisympäristössään ei ehkä tarkoittanutkaan juuri tätä tilannetta.

Pitääkö meidän uskossamme nähdä unia ja enkeleitä ja selittää niitä? Uniani muistan harvoin. Jos olen niissä joskus nähnyt "enkelin", niin siitä kertomisen paikka ei liene saarnatuoli, vaan miesten saunailta.

Usko Jumalaan

Eikö adventin ja joulun sanoma kerro juuri jotain päinvastaista? Sen että tavallinen usko Jumalaan riittää. Siihen haluan itse ainakin luottaa. Siinä riittää aivan tarpeeksi hämmästelemistä ja ihmettelemistä.

Uskon sisällön lisäksi minusta kannattaa myös seurata uskon vaikutusta. Silloin Joosef on mielestäni aika vahvoilla. Hänestä paljastuu meille hyvä esimerkki ja esikuva. Jo ennen Herran enkelin puhuttelua Joosefin sanotaan olleen juutalaista laki kunnioittava mies, joka ei halunnut häpäistä kihlattuaan. Ja vielä enemmän sen unen jälkeen: hän toimi toisen ihmisen Marian hyväksi ja parhaaksi. Kun tavallinen usko Jumalaan ja Jumalan toimintaan riittää, niin arkipäivässä riittää myös tavallinen rakkaus lähimmäiseen!

 

 

Martti Nykäsen saarna 19.12.2010 Kokkolan kirkossa

4. adventtisunnuntai
Matteus 1: 18 - 24