Neljä näkökulmaa jouluun

Kuulkaamme pyhää jouluevankeliumia Luukkaan mukaan:

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.

Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista,ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta.

Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti
pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilo koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:

 - Jumalan on kunnia korkeuksissa,
maan päällä rauha ihmisillä,
joita hän rakastaa.

Kristinuskossa on kaksi suurta salaisuutta. Joulu ja pääsiäinen. Jeesuksen syntyminen ja Jeesuksen ylösnousemus.Niiden luonnetta salaisuuksina korostaa se, että molemmat ihmeet tapahtuivat yöllä.

Jouluyönä olemme siis ihmeen sydämessä. Ei varmaankaan ole parempaa tapaa viettää jouluyötä kuin osallistua seurakunnan messuun. Nyt on aika ihmetellä ja palvoa sitä salaisuutta, jonka joulu meille välittää.

Jouluevankeliumin äärellä avautuu meille nyt neljä näköalaa:

1) Jeesuksen ihmiseksi syntyminen oli historiallinen tositapahtuma.

Jeesus syntyi, kun keisari Augustus toteutti verouudistuksensa laajassa valtakunnassaan. Quirinius oli ylhäinen roomalainen maaherra. Hän toteutti keisarin tärkei tä tehtäviä Lähi-idässä. Joosef oli kotoisin Betlehemistä. Siksi hänen oli ilmoittauduttava tietojen antamista varten juuri siellä.

Taustana Jeesuksen syntymälle on siis verollepano. Sen ajan sivistyneen maailman yksinvaltias, keisari Augustus, panee ihmiset liikkeelle. Hän pakottaa heidät matkustamaan pitkät matkat ja asumaan tungokseen asti täysissä majataloissa tai sulloutumaan kotieläinsuojiin. Kaiken tarkoituksena oli saada vaadituksi heiltä rahaa.

Samalla Augustuksesta tulee Jumalan työväline. Hänen, joka on todellinen maailman hallitsija ja joka on jo kauan sitten lähettänyt profeetallisen sanoman. Sen mukaan Vapahtaja syntyy juuri siinä kaupugissa, jonne Joosefin nyt täytyi lähteä. Jouluevankeliumi viestittää meille, kenellä on koko ihmiskunta vallassaan.

2) Jeesus syntyi meidän veljeksemme.

Luukas kertoi meille sen, ettei ensimmäinen joulu ollut idylli, harmoninen tapahtuma. Neitsyt Maria synnytti Betlehemissä esikoispoikansa. Hän kapaloi lapsen seimeen olkien päälle. Heille ei ollut sijaa täydessä majatalossa.

Koko maailmankaikkeuden majesteetti lähestyi ystävyyssuhteen katkaissutta ihmistä yllättävästä suunnasta. Hän tuli itse ihmiseksi, syntyi pieneksi lapseksi.

Ensimmäisenä jouluyönä aasien ja lampaiden maanläheinen haju Betlehemin tallissa oli merkki siitä, että kosketuskohta taivaan ja maan - Jumalan ja ihmisen välille oli löytynyt.

Jeesuksen ihmiseksi syntymisessä kaukainen Jumala tuli lähelle ja tutuksi. Ja enemmänkin. Jeesus tunnustautui ihmiseksi tulossaan meidän veljeksemme.

En lakkaa ihmettelemästä Jumalan suunnitelmaa, jonka välityksellä hän lähestyi syntiinlangennutta ihmistä ja kertoi rakkautensa häntä kohtaan.

3) Paimenet saivat kuulla joulun ihmeestä ensimmäisenä.

On suuri merkitys sillä, että viestin Jeesuksen syntymästä saivat kuulla ensimmäiseksi paimenet. He olivat yhteiskunnan alimmilla portailla olevia työläisiä. Monessa kodissa he joutuivat tuntemaan köyhyytensä ja häpeämään alhaista asemaansa.

Juuri heille enkeli ilmoitti joulun sanoman, joka tuli koko kansalle:
"Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra".

Jumalan edessä kukaan ei ole halpa-arvoinen. Ihmisten arvo-järjestykset eivät ole Jumalan edessä voimassa. Enkelin sanoissa on painoa:
Vapahtaja merkitsee pelastajaa, auttajaa kaikenlaisessa hädässä. Jeesus syntyi syntisten ihmisten ystäväksi.

Nimi Kristus merkitsee voideltua, Vanhan testamentin lupaamaa Messiasta. - Katso nyt seimen lasta, häntä, jonka profeetat ennustivat tulevaksi. Hänessä uusi aikakausi alkoi koko ihmiskunnalle.

Herra merkitsee Uudessa testamentissa enemmän kuin tavallisesti ajatellaan. Juutalaiset käyttivät sitä itse Jumalasta korvaten sillä sen kaikkein pyhimmän nimen, jota ei lausuttu. Kun nimeä Herra käytetään Jeesuksesta, tarkoitetaan, että hän oli todella Jumala. Hänellä on "nimi kaikkia muita nimiä korkeampi" (Fil 2:9).

Paimenten tavoin saamme mekin tänä yönä vastaanottaa joulun ihmeellisen sanoman sydämiimme ja vakuuttua siitä.

4) Kunnia Jumalalle korkeuksissa!

Luukas kertoi vielä taivaallisesta sotajoukosta, joka ylisti ensimmäisenä jouluyönä Jumalaa: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Laulu on tuttu meille jumalanpalveluksesta.

Alkutekstin mukaan teksti voidaan kääntää myös: Kirkkaus
kuuluu Jumalalle korkeudessa.

Kirkkaus ilmentää meille jotain Jumalan kiehtovasta olemuksesta. Hänen olemuksensa täyttää meidät kaikella tarkoituksella ja onnella. Hänen kirkkautensa on taivaan korkeudessa ja valossa. Syntisinä ihmisinä emme kykene sitä täysin käsittämään emmekä kestämään. Jotain saamme siitä aistia ja kokea tänä pyhänä jouluyönä.

Seimen lapsen historiasta tiedämme, että hänet teloitettiin ristillä syntiemme tähden. Raamatun sanasta luemme: "Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa." Tutussa joululaulussa laulamme: "Ristillä, rinnalla ryövärin nukkuu uhri puhtahin." Tänä yönä meillä jokaisella on oikeus katsella hänen kirkkauttaan, joka seimestä ja ristiltä loistaa.

Rakkaat seurakuntalaiset.

Ensimmäinen joulu ei ole satu, vaan historiallinen tositapahtuma. Jeesus syntyi meidän veljeksemme. Jumala on tullut ihmisen luo. Meille on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.

Jumalan läsnäolon kirkkakus ympäröi meitä tänä yönä siinä sanassa, jota kuulemme; siinä ehtoollisleivässä ja viinissä, jonka saamme ottaa vastaan.

Jumalan kirkkaudessa meidän ei tarvitse pelätä niin kuin ei paimentenkaan kedolla ensimmäisenä jouluyönä.

Sanoman ensimmäisestä joulusta saat ottaa vastaan ilolla: Kristus syntyi sinulle. Hän yksin on Vapahtajasi, syntiesi anteeksiantaja. Häneen saat luottaa ja pitää häntä korkeimpana aarteenasi. Luottamuksessa häneen saat omistaa jouluilon ja -rauhan.

Sinulla on lupa uskoa joulun sanomaan juuri nyt. Sinulla on lupa uskoa varsinkin silloin, kun joulun kirkkaus muuttuu arjen harmaudeksi. Jeesus on Vapahtajasi. Hän kulkee kanssasi myös silloin, joka päivä, aina ja kaikkialla.