Jokainen meistä on oman kotinsa lapsi

Miksi hakeuduit kirkon töihin?
- En hakeutunut, vaan minut kasvatettiin ja rakastettiin kirkon töihin, kirkon sanoma kutsui minut tehtäviinsä.
- Lapsena minulla oli jo oma paikkani kirkossa ja sen toiminnassa, myös nuoruudessani sain palvella koti-
seurakuntaani eri tehtävissä. Kun tuli ammatin valinnan aika, ei minulle auennut kuin nuorisotyönohjaajan opinnot. Sitä kautta tulin kirkon töihin.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?
- Ei ole kahta samanlaista päivää, työtehtävät ovat niin moninaiset. Sehän se tästä työstä tekeekin niin sisältörikkaan.

Mikä työssäsi on haastavinta?
- Haasteena koen ihmisten kohtaamisen. Jokainen lapsi ja nuori on oman kotinsa lapsi, heillä jokaisella on omat kasvupolkunsa kotikirkkoon. Minä saan palvella ja kohdata heitä oman työni kautta ja kulkea heidän
rinnallaan kun sen aika on. Saamme yhdessä ihmetellä, miettiä, kysellä ja kasvaa uskossa Jumalaan.

Mikä on palkitsevinta?
- Palkitsevinta on saada kertoa lapsille rakastavasta
Taivaan Isästä, joka hyväksyy meidät sellaisina kuin olemme. Palkitsevaa on myös se että lapset tulevat
uudestaan leireille ja kerhoon ja kokevat, että seura-
kunta on kiva juttu. Iloitsemme nuorista, jotka ottavat vapaaehtoisesti vastuuta kouluikäisten kerhojen vetämisestä, se on suuri apu ja kiitoksen aihe työntekijälle.Kiitoksen aihe on myös se että kodit lähettävät lapsiaan kotiseurakunnan toimintaan.

Milloin kävit viimeksi jumalanpalveluksessa?
- Jumalanpalveluksen koen tärkeänä levähdyspaikkana ja Jumalan perheväen juhlana, siispä kirkkoon aina kun se on mahdollista.

Mitä puuhailet vapaa-aikana?
- Pyrin liikkumaan ulkona mahdollisimman paljon. Suosikilajeja ovat sauvakävely ja vesijuoksu. Luen,
maalaan ikoneita, hoidan puutarhaa, rakennan nukkekotia ja pidän yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin.