Kaarlelan kirkon historia

Kaarlelan vanha pitäjänkirkko on Pohjanmaan keskiaikaisia kivikirkkoja, yksi seitsemästä. Kirkon tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä, mutta sen vanhimmat osat ajoitetaan 1460-luvulle.

Ristikirkon muodon se sai Kustaa III:n hyväksymien piirustusten mukaisesti 1700-luvun lopulla. Tuolloin työtä johti pitäjän tunnettu kirkkoherra Anders Chydenius, joka oli taloudellisen liberalismin ajan Suomen maineikkaimpia edustajia. Samalla Chydenius oli herätyshenkinen ja valveutunut hengellinen isä, joka muun muassa piti rippikoulunsa päättäneille nuorille raamatunopetusta ja sielunhoidollisia tilaisuuksia. Hänen kuvansa on kirkossa saarnatuolin vieressä; se oli myös tuhannen markan setelissä.

Kirkon sisätiloja kunnostettiin vuosina 1932-34 ja 1954-55. Jälkimmäistä kunnostustyötä ohjasi arkkitehti Erik Kråkström, joka suunnitteli myös eteläpuolella olevan seurakuntakodin.

Kirkon alttariseinän on maalannut nimekäs kirkkomaalari Johan Backman 1749. Alttaritaulun Jeesus rukoilee Getsemanessa samoin kuin kaksi muuta kuorin taulua, Jeesuksen syntymä ja Jeesuksen taivaaseenastuminen, on maalannut kuuluisa taiteilija Alexandra Frosterus-Såltin 1902.

Saarnatuoli on Suomen vanhimpia. Sen toi Ruotsista 1622 juuri virkaansa astunut kirkkoherra Jacob Skepperus.

Kirkon seinällä on vuodesta 1736 lähtien ollut kirkon lattian alle haudatun karoliinin, Pohjanmaan jalkaväkirykmentin päällikön, vapaaherra Simon Daniel Baronin vaakunakilpi.

Kirkossa säilytetään maan vanhimpiin kuuluvaa vaivaisukkoa, joka on vuodelta 1784. Se on kiertänyt Suomen edustajana näyttelyissä Ruotsia, Yhdysvaltoja ja Japania myöten. Edelleen käytössä oleva vaivaisukko kirkon sisäänkäynnin vieressä on peräisin 1840-luvulta.

Nykyiset, järjestyksessään toiset urut ovat tanskalaisen Frobeniuksen urkutehtaan rakentamat. Urut ovat vuodelta 1958, ja niissä on 35 äänikertaa.

Sakaristossa on punasamettinen messukasukka, joka on todennäköisesti 30-vuotisen sodan saalista joko Böömistä tai Baijerista. Se hankittiin kirkkoon 1643. Kirkolle lahjoitettiin 1975 Alf Svenforsin rakentama votiivilaiva, joka on Mayflowerin pienoismalli.

Kirkon ulkopuolella pohjoisen oven vieressä on venäläisten 1918 Vapaussodan aikana ampuman kranaatin aiheuttama lovi. Kirkon välittömässä läheisyydessä olevissa sankarihaudoissa lepää toisessa maailmansodassa kaatuneet seutukunnan sankarivainajat.

Kirkon itäpuolella oleva, Suomen vanhimpiin luettava pappila rakennettiin 1735-36.

Kirkosta lounaaseen olevalla Tarharannan niityllä pitäjän talonpojat voittivat Klaus Flemingin ratsujoukot nuijasodassa 1595.